Jumalten joki on Ganges, hindujen pyhä joki. Sen varrella on Varanasi, jossa joen varrella kuoleminen on oikotie taivaaseen. Varanasiin sijoittuu myös valtaosa River of Godsin tapahtumista. Vuosi vain on 2047, sata vuotta Intian valtion perustamisesta, eikä Intiaa enää ole, tilalla on balkanisoitunut joukko pienempiä valtioita. Varanasi kuuluu Bharatiin.
River of Gods marssittaa näyttämölle kymmenkunta päähenkilöä, jotka kietoutuvat samaan juoneen. On Skotlannissa asuva standup-koomikko, joka lennätetään takaisin Varanasiin ottamaan kolmasosa perheyhtiöstä johtoonsa. On Bharatin pääministerin sihteeri, valtaistuimen takana valtaa pitävä muslimimies. On sukupuolettomaksi neutriksi itsensä operoinut designeri, joka työskentelee supersuositun Town and Country -saippuasarjan parissa. On ruotsalais-afganistanilainen toimittaja, joka saa elämänsä skuupin…
Varanasin lisäksi tapahtumat sijoittuvat avaruuteen, jonne kiidätetään yhdysvaltalainen tekoälytutkija. Avaruudesta on löytynyt jotain erittäin epätodennäköistä ja tekoälytutkija saa tehtäväkseen etsiä kollegansa, joka katosi jonnekin Intiaan. Tämä kollega puolestaan kohtaa Intiassa erittäin kummallisen nuoren naisen, jolle jumalat kuiskivat ihmisistä kaikenlaisia tietoja.
Kirja sijoittuu lähitulevaisuuteen, jossa merkittävimpiä teknologisia kehityksiä ovat tekoälyt. Kansainvälisillä sopimuksilla on kielletty tekoälyt, jotka ovat sukupolvea 2,5 kehittyneempiä, eli pystyvät esiintymään Turingin testissä ihmisinä. Laittomia tekoälyjä metsästetään armotta ja kirjan henkilögalleriasta löytyykin yksi tekoälyjä jahtaava Krishnapoliisi. Tekoälyt nousevat kirjassa huomattavaan osaan.
Monipuolisessa juonessa riittää yllättäviä käänteitä. Intialaiset puitteet sopivat kirjalle erinomaisesti: väentungos, jumalat, saippuasarjat ja intialaisen kulttuurin moniulotteisuus tekevät River of Godsista vauhdikasta ja kiehtovaa luettavaa.