Kirjavinkkien Rikoksen ABC -sarja jatkuu Petri Tammisen epätavallisella rikosromaanilla, jonka nimi on lakonisesti Rikosromaani. Suomea ravistelee masennusaalto, jossa yksittäiset pienet ihmiset kadottavat kokonaan ilon elämästään ja ajautuvat itsetuhon partaalle. Kaiken takana on pirullinen roisto, Ångström. Ångström on oikea ankeuttaja, mielenpahoittaja, synkistäjä, tunteiden ja toiveiden musertaja. Morsian hylätään kirkkoon, lasten luokkaretki perutaan, valtioneuvokselta riistetään halu elää. Ångström on erittäin taitava roisto, äärimmäisen ilkeä ja paha mies, mutta on epävarmaa, onko hän täysin yksiselitteisesti rikollinen lainkaan. Mihin rikoslain pykälään oikeus voi vedota? Mutta poliisi yrittää silti saada Ångströmin kiinni.
Poliisin nimi on Usko Vehmas: viisissäkymmenissä oleva helsinkiläinen rikoskomisario; leskimies, lapseton, onneton. Syksyisessä ja pimeässä Suomessa olisi varmasti iloisempaakin tekemistä kuin pahanilmanlinnun metsästys, mutta niin vain Ångströmin tapaus ottaa Vehmaksen ja hänen kollegansa Immosen mukaansa. Tai tarkemmin ottaen Vehmas ei pääse Ångströmiä pakoon. Elämänilo pakenee Vehmaksen mielestä samaa rataa kuin hänen tutkimillaan todistajillakin. Lämpöä ei ole tarjolla talvipakkasillakaan. Lähimmäisenrakkausaalto rehottaa Ruotsin länsiosissa, mutta Suomessa, Suomessa kansa kaatuu kaamosmasennukseen.
Petri Tamminen on nykykirjailijoidemme eturiviä, ja Rikosromaani on persoonallinen lisä hänen tuotantoonsa. Se on apeatunnelmainen romaani ihmisen inhottavuudesta sekä kaipauksesta vanhaan ja hyvään — hetkiin ennen kuin kaikki meni pilalle. Komisario Vehmas on tavallisuudessaan ja erehtyväisyydessään helppo samastumiskohde. Ehkä tämä ei ole parasta mahdollista luettavaa kaamosmasentuneille, mutta loppukesän auringonpaisteessa ankeuskin voi näyttää välillä valoisalta. Suosittelen!