Tartuin kirjaan hieman epäluuloisin tuntein. Odotin raskasta luettavaa, mutta Rikos ja rangaistus ei ollutkaan mikään läpeensä kuiva tiiliskivi. Hitaanlaisesti se etenee, paljon puhetta varsin vähistä asioista saadaan aikaiseksi, mutta tapahtumat ja päähenkilö Rodion Raskolnikovin hengenelämä vetävät lopulta puoleensa.
Kirjan juonesta mainittakoon sen verran, että nimensä mukaisesti kirjassa tehdään rikos, josta seuraa rangaistus (monessakin mielessä). Teos on luonteeltaan psykologinen; paljon aikaa käytetään Raskolnikovin ajatusmaailman parissa, sekä ennen että jälkeen rikoksen. Raskolnikovista on siis syytä pitää, tai edes kiinnostua.
Mikäpä siinä. Venäläinen luonteenlaatu ja 1800-luvun Pietarin elämä jaksoi kiinnostaa ainakin minua tämän kirjan verran. Voin kyllä suositella kirjaa muillekin – kyllä klassikotkin voivat olla lukemisen arvoisia!