Ei liene montakaan 1940-luvun jälkeen elämänsä aloittanutta länsimaalaista ihmisen tainta, joka ei olisi katsellut tai kuunnellut vuonna 1942 päivänvalon nähneen Little Golden Books -kuvakirjasarjan kirjoja. Toisen maailmansodan pula-aika oli omiaan nostamaan suureen suosioon nämä edulliset ja värikkäät pikkukirjat. Suomeen kirjasarja rantautui vuonna 1952 Tammen kustantamana kantaen nimeä Tammen kultaiset kirjat. Yhteensä sarjaa on julkaistu 50 maassa ja miljardin painetun teoksen raja ylittyi vuonna 1986.
60-vuotispäivistään lähtien Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu kokoelmina, joista nyt esiteltävä nide on kolmas. Läpi historiansa sarja on ollut laadukkaiden ja arvostettujen tekijöiden käsissä, joista nimekkäimpiin kuuluu varmasti Richard Scarry. Nimensä mukaisesti Richard Scarryn kultainen kirjasto sisältää satuja, jotka ovat joko kokonaan Scarryn käsialaa tai vaihtoehtoisesti hänen kuvittamiaan. Kokoelman kymmenestä tarinasta Scarry on kirjoittanut ja kuvittanut kolme, lopuissa hän on toiminut ainoastaan kuvittajana.
Kokoelmaan valituista saduista yhtä lukuun ottamatta kaikki osoittautuivat minulle, 1980-luvun lapselle, ennestään tutuiksi. Mielenkiintoista tässä oli se, että vaikka en niistä useimpia nimien perusteella tuntenut, muuttuivat ne jo muutaman sivun jälkeen täysin tutuiksi. Aitoja klassikkoja siis!
Muutamina tämän kokoelman huipuista mainittakoon Mattilan isännän karjatarha vuodelta 1953, jonka muistan veljeni suosikkina meilläkin luetun luultavasti satoja kertoja ja joka onkin yksi myydyimmistä kultaisista kirjoista Suomessa. Omasta sydämestäni erityisen paikkansa ovat löytäneet Pekka ja pupu lääkärissä sekä Kani kuriton.
Siitä ovatko kultaiset kirjat kuudessa vuosikymmenessään joutuneet ajan hampaisiin, voidaan varmasti olla montaa mieltä, mutta omasta mielestäni ne toimivat hyvin edelleen. Muutamien juuri lukemieni satujen naiivi opettavaisuus hieman hymyilyttää, mutta tuokin on ainoastaan sympaattista.
Suositeltava hankinta ja ehkä parhaimmillaan silloin, kun lukuhetkissä tämä kultainen satuperinne siirtyy sukupolvelta toiselle.