Akseli Koskela on paitsi samanniminen kuin yksi suomalaisen kirjallisuuden ikonisimmista sankareista, myös monipuolisen työuran tehnyt runoilija. Tällä hetkellä Koskela työskentelee valtiosihteerinä sisäministeriössä. Rengastus on Koskelan toinen runokokoelma, esikoisteos Miehen kuolema ilmestyi 2020. Molemmat kokoelmat ovat Enostonen julkaisuja.
Kokoelman kannessa on lintuja, teknisiä laitteita ja kävelevät jalat. Siitäpä näkemystä aiheisiin. Lintuja runoissa esiintyy runsaasti, samoin matkustamisen ja kaukokaipuun pohdiskelua. Takakansi lupailee kirjan käsittelevän digitaalista riippuvuutta, mutta vaikka teknologiaa teoksessa sivutaankin, tämä tuntuu enemmän sivuseikalta. Teksteissä välähtelee Koskelan työuraan liittyviä näkyjä EU-politiikasta.
Nopeasti muodostan vain yhden kysymyssarjan:
Miksi jahtaaminen kiihottaa enemmän
kuin kiinnisaanti
Miksi kiintyminen on ajoituksesta kiinni?
Runot on jaettu neljään osioon. Ne ovat enimmäkseen nimettömiä ja soljuvat toisiinsa, vailla erityisen selkeitä rajoja. Nämä ovat välähdyksiä, hetkiä. Ihmissuhteita, suudelmia, läheisyyttä, mutta myös etäisyyksiä, eroja ja jahtaamisia.
Rengastus ei ole lainkaan hullumpi. Aivan täysosuma minun runomakuuni se ei ole; en saa siitä täysin kiinni, eivätkä runot ohi mennessään juurikaan tartu. Rohkenen silti suositella, jos teoksen teemat tuntuvat houkuttelevilta.
Tapasimme sovelluksessa
ja tutustuimme oikeassa elämässä.
Kieltäydyin käymästä keskustelua muulla tavoin,
ettei minusta syntyisi vääristynyttä kuvaa.