Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Komisario Kurt Wallander tekee lähes kymmenen vuoden jälkeen näyttävän paluun tässä dekkarissa. Wallander on vanhentunut, muuttanut maalle ja elää omaa hiljaista sekä hieman erakkomaistakin elämäänsä. Kaikki muuttuu kuitenkin, kun Linda-tytärkin on mennyt naimisiin ja ensimmäinen lapsenlapsi on syntynyt.
Wallander kutsutaan aivan toisen rikosselvittelyn kestäessä appiukon 75-vuotispäiville. Juhlat ovat komeat, onhan appiukko eläkkeellä oleva upseeri. Juhlien aikana hänellä tuntuu olevan jotakin kerrottavaa, mutta asia jää sanomatta — mies pelästyy nähdessään jonkun oudon henkilön puutarhan tiimoilla.
Sitten alkaakin tapahtua. Appiukko katoaa jäljettömiin lenkkeillessään ja etsinnät alkavat. Kohta katoaa myös hänen vaimonsa, joka löydetään myöhemmin. Vaimo on tutkimusten mukaan tehnyt itsemurhan, mutta jokin ei täsmää. Ei ainakaan Wallanderin mielestä. Hän alkaa selvitellä asiaa yhä tarkemmin ja yhä kauempaa selityksiä etsien. Etsintä tuottaakin tuloksia, yllättäviä sellaisia. Menneisyys on täynnä salaisuuksia…
Jäljet johtavat niinkin kauas kuin venäläisten sukellusveneiden havaitsemiseen Ruotsin rannikolla 1980-luvulla. Wallander kerää tietoja, saa niitä odottamattomilta tahoilta ja ratkaisu tähänkin on lopulta täysin odottamaton ja monimutkainen. Vakoojia, kaksoisvakoojia, itsemurhalta näyttäviä murhia ja jälleen päästään myös ruotsalaisdekkaristien lempiteemaan eli Olof Palmeen, tämän sisä- ja ulkopolitiikkaan ja lopulta murhaan. Mukaan mahtuu myös erityislaatuista tekniikkaa ja sisäpiirin salaisuuksia, oikeistoradikalismia ja kylmän sodan aikaisia tapahtumia.
Lopullinen ratkaisu ja sen esittäminen on jälleen Wallanderia parhaimmillaan; paha saa palkkansa, mutta kaikkea ei koskaan tulla kertomaan julkisesti. Sanottaisiinko, että tämä on vain valtakunnan parhaaksi. Kirjan teemat poikkevat ehkä hiukan aikaisemmista, tässä puhutaan kovan tason politiikasta, vakoilusta, vieraiden maiden uhasta — ei siis ihan tyypillistä Wallanderia kuitenkaan. Wallander tapaa myös uudestaan vanhoja ystäviään… läheisiäkin.
Kirjailija on palannut Wallanderin toimiin, mutta vaikuttaa hieman siltä, että tämä voisi olla myös viimeinen hänestä kertova kirja. Siitä ei toki voi olla varma, mutta vaikutelma on välillä hieman alakuloinen ja Wallander sairasteleekin… Kirja sinänsä on taattua tavaraa Mankellin ja Wallanderin ystäville. Sitkeää selvitystyötä ja yllättäviä tilanteita, psykologista silmää tarvitaan sekä odottamattomia avunantajia, joita aina löytyykin. Dekkari, jonka jälleen lukee yhdeltä istumalta!