Arto Juurakon kuudes runokirja on aivan ihana. Rakkahan kans on lemmenhippuja pohojalaasittain.
Kivoja, arkisia rakkausrunoja miehiseen tyyliin, ilman mitään suuria imelyyksiä. Oivaltavaa huumoria ja lämmintä hellyyttä, naisen kivaa ylistämistä, ilman suuren suuria turhuuksia, siitä se koostuu koko runokirjanen.
Eteläpohjanmaan murteella tehdyt runot ovat tulevat lähelle suoraan arjesta. Kaikille tuttuja tilanteita on muokattu runoihin. Jokaisen on helppo samaistua tai voisi sanoa, että jokainen löytää varmasti oman lempirunonsa joukosta. Voisin kuvitella, että mieskin voisi lukea näitä, vaikka salaa…
Tuskaalin,
rinnasta aorttan ympäristöstä
aharisti ja kinnas.
Ymmärrin, notta sisäelimis
on menos kansannousu.
Ny oli aika
tuumata, mihinä vietän
loppuikuusuuren.
Mutta sitte
löyrin netistä
tohtoripalstan.
Vakuutuun, notta tartten
syrämmensiirtua:
Mun syrän
on siirrettävä
maharollisimman likille
sun syräntäs.