”Kun Karo on tappanut Riston, hän nousee veren sotkemalta lumelta.”
– Terhi Kokkonen: Rajamaa, s. 5
Ei muuten ihan huono aloituslause romaanille, joka kertoo avioliiton kriisistä. Karon ja Riston liittoa on yritetty hoitaa Lapin-lomalla, kun paluumatkalla pariskunta joutuu auto-onnettomuuteen ja he joutuvat sen seurauksena jäämään toipumaan paikalliseen majoituslaitokseen, joka on hävyttömän kallis luksuskohde, mutta tunnelmaltaan jotenkin vähän vinksallaan.
Sinnepähän jäävät jumiin. Vakuutusyhtiö on epämääräinen, eikä halua sitoutua korvaamaan mitään, joten kalliita lentoja ei uskalla varata, ja sitten Ristokin alkaa viihtyä, eikä oikeastaan haluakaan lähteä. Karoa paikka alkaa ahdistaa, etenkin kun olosuhteet käyvät epämääräisiksi ja sekaviksi, asioita katoaa ja Risto pitää omaa peliään vastaanoton naisen kanssa.
Takakannen Twin Peaks -viittaukset ovat omiaan nostamaan odotuksia korkealle, mutta mikäpä siinä, onhan tämä nyt aivan kelpo pieni psykologinen trilleri. Tunnelma on sopivan vinksahtanut.
Liikoja ei kannata odottaa, mutta onpahan sen verran napakka paketti, että loppu tulee riittävän ajoissa ja asiaa ei turhia pitkitetä. Tällaisenaankin tähän mahtuu jo vähän irtonaiselta tuntuvia osia. Näillä näytöillä voisin kuitenkin tarttua Terhi Kokkosen seuraavaankin teokseen.