Raid on kyllä niin minun suosikkisankarini, että oli pakko harjoittaa taas muistinvirkistystä. Kaikille varmaan Harri Nykäsen luoma hahmo, Raid, on tuttu TV:stä, sarjasta ja elokuvasta. Olen lukenut kaikki ne kirjat aikoinaan, mutta nyt tartuin äänikirjaan, Raid ja poika, lukijana Lars Svedberg.
Raid ja poika ei kerro siitä, että Raidilla olisi poika, vaan siitä, kun Raid on lomalla ja törmää poikaan, jolla on vakaat aikomukset rikolliselle uralle. Heti kättelyssä hän pelastaa pojan hengen ja niin he ovat kiusallisen tiukassa tilanteessa, jossa Raidin on pakko jeesata lisää. Pojalla on julmettu mälli kokaiinia, bolivialaiset perässä ja henki löyhässä. Silti poika on sitä mieltä, että lasti on hänen ja hän aikoo rikastua.
Samaan aikaan komisario Jansson saa tutkittavakseen kaksoismurhan, joista toinen vainaja on lentoemo Nina Liljeblad. Hänet kuvataan sellaiseksi nilkiksi, ettei oikeastaan harmita ketään, että kuolo korjasi. Pikemmin kiva niin, että komisario Jansson otti hoteisiin vainajalta jääneen koiran ja hyvin tulee ilmi, että koiraakin onnisti.
Komisario Jansson tutkii Huuskon ja Susisaaren kanssa murhia, ja hyvin nopeasti käy selville, että huumeet ovat mukana ja eteläamerikkalaiset ja venäläiset rikolliset niin ikään. Kaikkea ei kuitenkaan heidän niskoilleen voi ladata, vaan lopulliset syyt ja syylliset löytyvät muualta.
Raid selvittelee välinsä pojan kanssa ja soittaa Janssonille antaakseen pari kuumaa vinkkiä. Välillä tuntuu, että on aika lailla hikiset paikat, mutta Raid ei olisi Raid, jollei lopussa olisi kaikki hyvin.
Tykkäsin, että juoni kulki jouhevasti ja väliin tuli letkeitä tokaisuja poliisien kesken ja tietysti Raidin lakoninen kommentointi, niinpä! Niin, että voipi lukea tahi kuunnella toistamiseenkin, vaikka nyt tuli sellainen fiilis, että pitäisiköhän katsoa Areenasta.
Onneksi Raid on ”satuhahmo” tai miksei voisi olla tuollaisia ja vaikka olisikin…