Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on aihetta sujauttaa lukupinoon useampikin maamme menneisyyttä käsittelevä teos. Historiaa voi lähestyä hyvin erilaisista näkökulmista. Inkeri Hirvensalon ja Pekka Sutelan uutuuskirja käsittelee Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Minulle kirja oli kiinnostava aikamatka noihin sodanjälkeisiin vuosiin; sotakorvausvelvollisuuksien hoitamiseen käytännössä, jälleenrakentamiseen ja kahden hyvin erilaisen maan kauppasuhteiden kehittymiseen.
Vaikka kirja keskittyykin vuosiin 1945–1990, asioiden taustaksi historiaa valotetaan aina 1700-luvulta alkaen. Kirjan mukaan jo tuolloin syntyi kysymys siitä, onko Venäjä idän ja lännen rajamaalle enemmän uhka vai mahdollisuus.
Suomi oli sodan jälkeen vielä maatalousmaa, suhteellisen köyhäkin. Sotakorvaukset pakottivat kuitenkin maan kehittämään teollisuuttaan rivakasti, sillä Neuvostoliitto siirsi korvausten painopistettä metalliteollisuuden ja laivanrakennuksen suuntaan ensimmäisen sotakorvausvuoden jälkeen. Neuvostoliitto oli kärsinyt sodassa valtaisat tuhot ja jälleenrakentamiseen tarvittiin tuotantovälineitä, tehtaita ja teknologiaa. Telakkateollisuutta oli kehitettävä ja kokonaan uusia telakoita perustettava, jotta Suomessa selvittiin yli 500 sotakorvauslaivan rakentamisesta ja toimittamisesta. Myös suomalaista puutaloteollisuutta vietiin naapurimaahan osana sotakorvauksia.
Sotakorvausten jälkeen idänkauppa kehittyi tiiviisti. Kirja havainnollistaa selkeästi kahden erilaisen talousjärjestelmän maan käymää clearing-kauppaa. Oma mielenkiinnon kohteensa on se, keiden käsissä päätökset olivat valtiojohtoisen taloudenpidon aikana. Maat solmivat viisivuotis- ja vuosisuunnitelmat ja kaupan tasapainottamiseen voitiin käyttää myös kolmikantakauppaa. Ongelmatonta se ei aina ollut, sillä öljyn lisäksi Suomella ei välttämättä ollut sopivaa tuotavaa naapurimaasta.
Rahat pois bolševikeilta on muhkea tietoteos ja antaa selkeän kuvan paitsi Suomen käymästä idänkaupasta, myös Suomen teollisuuden kehityksestä ja ajan poliittisesta ilmapiiristäkin. Kirjan tekijät käsittelevät aihetta koko ajan myös isommassa kehyksessä, unohtamatta ympäröivää maailmaa ja sen muutoksia, kuten öljykriisejä, kylmän sodan aikaa tai kaupan vapautumista.
Historian harrastajalle ja asioiden taustoista kiinnostuneelle ajatuksia herättävää luettavaa.