Tähän kirjaan tarttuu moni kiusallaan tai kuriositeetteja hakien. Amerikkalainen toimittaja A. J. Jacobs päätti elää vuoden verran noudattaen Raamatun käskyjä kirjaimellisesti. Kyse ei ole vain kymmenestä käskystä, sillä Jacobs löysi Raamatusta yli seitsemänsataa erilaista käskyä, ohjetta ja määräystä. Siihen päälle sitten rabbien ja pappien tulkinnat, niin toteltavaa riittää.
Joukossa on paljon erittäin outoja ohjeita, jotka ovat tietysti liberaalien vääräleukojen mieleen: jos joku vetoaa siihen, että Raamattu kieltää sitä tai tätä, miksei tämä sitten noudata muitakin Raamatun ohjeita, kuten kieltoa leikata partaa, käyttää sekakuituja, syödä äyriäisiä ja niin edelleen. Kirje Tohtori Lauralle on klassinen esimerkki.
Tällaista Raamatun outouksille naureskelevaa huumoria hakeva saattaa yllättyä. Jacobs – juutalainen, mutta uskonnollisilta näkemyksiltään lähinnä agnostikko – suhtautuu hankkeeseensa vakavasti ja yrittää tosissaan ymmärtää, miksi kummalliset säännöt ovat syntyneet ja mikä niiden merkitys on ihmisille, jotka niitä nykymaailmassakin noudattavat. Kirja on hyvin sympaattinen ja, kuvittelisin, suvaitsevaisuutta edistävä.
Se on joka tapauksessa selvää, ettei kukaan pysty seuraamaan Raamatun käskyjä kirjaimellisesti. Jacobs todistaa yksiselitteisesti sen, että jokainen Raamatun ohjeiden mukaan elävä joutuu valikoimaan ne käskyt, joita haluaa noudattaa.
Lopputuloksena on hauska, ajatuksia herättävä kirja. Siviilissä Jacobs on Esquire-miestenlehden toimittaja ja kirjassa vallitsee kepeä, lehtijuttumainen tyyli. Kirjassa on varsin paljon henkilökohtaista päiväkirjanpitoa, pohdintaa ja jutustelua, mutta Jacobsin matkaa uskontoon on kiinnostavaa seurata ja Jacobsin kunniaksi on todettava, että mies ymmärtää hakeutua aktiivisesti itseään viisaampaan seuraan. Leppoisa, kevyesti viisas kirja, joka miellytti paatunutta ateistiakin.