Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nyt ollaan trendiruoan, tai parempi olisi kai sanoa kattilan, äärellä. Puuro on nyt kaikkien huulilla – ainakin mikäli juuri lukemaani Puuro-kirjaa on uskominen. Toisaalta ei tämä opus suinkaan yksin ole; tuntemani mukaan Suomessa viime vuonna ilmestyi ainakin neljä täyspainotteista puurokirjaa samalla kun erinäiset julkaisut ja ruokablogit hihkuvat laajasti puuroperäistä ilosanomaa. Mutta mikäs siinä, terveellistä ja herkullista ravintoa kelpaakin hehkuttaa.
Puurosta puhuttaessa joku vielä saattaa iänikuiset kaurapuurot tai koulun puuropäivät muistaessaan nyrpistää nenäänsä, mutta tällainen vanhakantainen asenne on syytä heittää romukoppaan, sillä tämä ei suinkaan ole koko totuus, vain pieni pintaraapaisu, kun puurosta puhutaan. Samoin on turha yrittää sijoittaa puuroa tiettyyn aikaan tai paikkaan, sillä puuroa on ollut aina ja kaikkialla, niin Babyloniassa, antiikin Roomassa kuin faaraoiden Egyptissäkin, vain tyylit ja tavat vaihtelevat.
Minulle, joka olen aina tykännyt puuroista valtavasti, on tietysti erityisen helppoa imeytyä puurojen vietäväksi, mutta uskoisin, että hieman vähemmänkin puurosta innostuva löytää omansa syvemmälle puuromaailmaan kurkistaessaan.
Mitä tämä opus sitten tarjoilee? Suhteellisen kattavan historia- ja tietopaketin ohella Puuro opastaa lukijansa valmistamaan puuroja sangen monella tapaa. Esille pääsevät niin perinteiset puurot kuin uudet innovaatiotkin ja puuroa tarjoillaan yhtä lailla aamupalaksi ja lounaaksi kuin päivälliseksi ja jälkiruoaksikin. Teos antaa myös vinkkejä herkullisiin, puuron kera nautittaviin hilloihin tai hiutaleista valmistuviin mysleihin ja paahdettuihin granoloihin.
Viimeistään tämän kirjan luettuaan ymmärtää, kuinka laajalle skaalalle puurojen kanssa on mahdollista matkustaa. Välttämättä ei nimittäin tulisi ajatelleeksi risotonkin olevan lopulta puuroa tai että avokadosta ja yhtä lailla punajuuresta syntyy puuro niistäkin. Ehkäpä jokunen kaurapuuron karttelija saattaa innostua amerikkalaisesta maissipuurosta, joka ”täydellistetään” kananmunilla, pekonilla ja herkkusienillä – tämä taitaa tosin olla teoksen ainoa annos, jonka itse voisin mieluummin jättää maistamatta…
Suosittelen siis tarttumaan Puuroon oli sitten itse puuroista miltei mieltä kuin mieltä. Avarakatseisuus useimmiten kannattaa.
