Toinen maailmansota oli Virolle suurten koettelemusten aikaa. Puna-armeijan miehittäessä maan kymmenettuhannet ihmiset pakenivat maasta, ja peräti 20 000 heistä päätyi Ruotsiin. Tilanne oli pakolaisten kannalta kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Neuvostoliitto painosti voimakkaasti Ruotsia palauttamaan ”neuvostokansalaisensa” ja moni virolainen tunsi silmukan vähitellen kiristyvän kaulallaan.
Tähän epätoivoiseen joukkoon kuului myös Voldemar Veedam tuttavineen. Näiden kuudentoista virolaisen ratkaisusta pulmalliseen tilanteeseen tuli lopulta yksi Viron kuuluisimpia merenkulkutarinoita kautta aikojen, eikä ihme. Porukka purjehti vain yksitoista metriä pitkällä sluupilla turvaan aina Yhdysvaltoihin asti. Temppu ei todellakaan jäänyt aikanaan huomiotta, vaan se aloitti niin sanotun viikinkiveneiden pakolaisaallon Pohjois-Amerikkaan. Kaikkiaan noin 1500 sotapakolaista tuli Atlantin yli pienillä aluksillaan.
Purjehdus vapauteen on kertomus tästä uhkarohkeasta yrityksestä, joka melkein päätyi katastrofiin. Veneessä oli kaksi kokenutta purjehtijaa Harry Pahlberg ja Arvid Küün, sen lisäksi heidän perheensä – mukaan lukien neljä pientä lasta – ja sekalainen joukko muita ihmisiä.
Matkalla oli kaikennäköistä ongelmaa. Myrskyt, jotka pilasivat ruokatarvikkeet, ruoan riittävyys ylipäätään ja oikutteleva sää, jonka vuoksi matka venyi venymistään. Fyysiset olosuhteet olivat oma ongelmansa, kuudentoista ihmisen ahtautuminen pikku purkkiin viikkokaupalla aiheutti oman stressinsä. Yllättäviä vaaratilanteita syntyi myös ihan silkasta hölmöilystä.
Kun Sailing to Freedom aikanaan julkaistiin, siitä tuli kansainvälinen bestseller, mitä en kyllä ihmettele lainkaan. Harvemmin on tullut luettua näin vetävää kirjaa, jonka luin melkein yhdeltä istumalta. Kirja on jännittävä ja mielenkiintoinen sukellus virolaisten pakolaisten kokemuksiin toisen maailmansodan aikana. Purjehdus vapauteen on tosielämän seikkailukirja, jota voi suositella kaikille historian ja muistelmateosten ystäville.