Puoliksi poissa päättää Sally Greenin mustista ja valkoisista noidista kertovan trilogian. Sarjan päähenkilö Nathan on harvinaislaatuinen noita, sillä hän on puoliksi valkoinen ja puoliksi musta. Mustat noidat ovat aina olleet pahaan päin kallellaan, mistä johtuen myös Nathan on koko elämänsä ollut tarkkailun alla, varsinkin kun hänen isänsä on pahoista teoistaan tunnettu musta noita. Kuten tavallista, asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen, sillä oma osuutensa pahuudesta ja suvaitsemattomuudesta löytyy myös valkoisista noidista, ja sarjan päätösosassa ollaankin jo päädytty avoimeen sotatilaan mustien ja valkoisten noitien kesken.
Nathan on kokenut elämässään suuria menetyksiä ja hänen uskonsa elämään horjuu pahasti. Samalla hän on kuitenkin voimakkaampi kuin koskaan, ja tuntee aiempaa suurempaa viehtymystä pimeän puolensa toteuttamiseen. Pystyykö hän pysäyttämään sodan ja luomaan rauhan mustien ja valkoisten noitien välille, ellei hän itsekään enää usko asiaansa?
Puoliksi paha -trilogia on ollut mielenkiintoista luettavaa, eikä sarjan viimeinenkään osa tuota pettymystä. Kirjailija ei lankea itsestäänselviin juonenkäänteisiin eikä päädy luomaan siirappista loppua kauttaaltaan synkkäsävyiseen sarjaan. Paitsi että sarja on viihdyttävä lukukokemus, se herättää myös paljon ajatuksia hyvästä ja pahasta ja siitä miten asiat harvoin ovat yksiselitteisesti jompaakumpaa.