Hanna van der Steen on tehnyt kirjoja jo kymmenen vuoden ajan, pääasiassa lapsille ja nuorille. Punapipoinen poika on van der Steenin ensimmäinen säeromaani. Se kertoo 15-vuotiaasta Marlista, jonka elämää järkyttää muutto ulkomailta takaisin Suomeen kahden vuoden poissaolon jälkeen.
Ulkomaille jäi ihastus, Suomessa odottavat vanhat kaverit, joiden parissa Marli tuntee olonsa ulkopuoliseksi. Koulunkäyntikin tuntuu vaikealta. Perheen asiat eivät ole hyvin: isä keskittyy täysillä uuteen työhönsä ja äiti on vähintäänkin alakuloinen jos ei vähän masentunut elämänmuutoksesta. Maasta toiseen muuttaminen ei ole aivan tavanomainen aihe nuortenkirjoissa, joten on mukavaa, että kirjaan on löydetty tällainen
Marlikin päätyy kyntämään aika syvissä vesissä mielenterveysongelmineen. Onneksi on yksi valonpilkahdus: salaperäinen punapipoinen poika, Suide, joka ilmaantuu silloin tällöin paikalle tuomaan vähän iloa ja lohtua Marlin elämään. Suidellakin on kuitenkin oma salaisuutensa.
Punapipoinen poika on säeromaanien tapaan nopeasti luettu, vauhdilla etenevä tarina, josta ei suuria tunteita ja draamaa puutu. Runomuoto toimii hyvin isojen tunteiden käsittelemiseen, niin tässäkin. Tyyliltään Punapipoinen poika on aika konstailematonta tekstiä, joten sen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia nuorille lukijoille, vaikka runomuoto olisi vieraampikin. Tätä voi siis hyvin suositella yläkouluikäisille lukijoille, jotka nauttivat kirjoissa suurien tunteiden käsittelemisestä.