Ensin innostuin, sitten masennuin, sitten vihasin, pitkitin ja lopulta päätin: – Ja perhana! Minä selätän tuon möhkäleen!
Noin.
Ei liene paras tapa aloittaa tietokirjan arvostelua tunteenpurkauksella. Mutta noin siinä puolivuotisessa kamppailussa kävi, paneutuessa Ukrainan kansan kahteen nälänhätään. Viimeisimmässä vuosien 1932-33 nälänhädässä menehtyi liki neljä miljoonaan ihmistä; nälänhätä oli Stalinin juonima operaatio, jonka tarkoitus oli puhdistaa kollektivisoinnin vastustajat sekä tehottomiksi tuomitut puoluevirkailijat. Kulakit olivat saaneet omat leirikyytinsä ja likvidointinsa jo aikaisemmin.
Jotenkin noin se meni, puolituhantisen kirjan ydin.
Amerikanjuutalainen, joka asuu Englannissa ja Puolassa, professori Anne Applebaum (s. 1964) on tehnyt todella perustavaa laatua olevan tutkimustyön Ukrainan historiaan kuuluvista vainoista ja unohdukseen halutusta historiasta. Ukrainalaisten nälänhädästä on vaiettu vuosikymmeniä, nälänhätävuosien sisältöjä on pidetty vähäisempänä ja siitä kertoneita emigrantteja epäuskottavina liioittelijoina. Kunnes vähitellen totuus neljän miljoonan ihmisen kuolettamisesta on tullut todistetuksi: holodomor (holod ’nälkä’, mor ’tuho’) on totta. Sen ohella Neuvostoliiton salainen poliisi tuhosi toiminnallaan Ukrainan henkisen ja poliittisen parhaimmiston. Sovjetisointi voitiin toteuttaa.
Onko holodomor Stalinin joukkojen tekemä kansanmurha vai mikä, sitä edelleen määritellään; joka tapauksessa kyseessä on ainakin tietyn kulttuurin kukistamisyritys, genosidi, joka on ’ei vain yksilöiden vaan erään kulttuurin ja kansakunnan hävittäminen’.
Joskus pikkutunneilla 9. marraskuuta 1932 – kaksi päivää vallankumouksen viidennentoista vuosipäivän juhlallisen vieton jälkeen – Nadežda Sergejevna Allilujeva, Stalinin vaimo, ampui itseään pienellä pistoolilla. Hän kuoli heti.
Stalinin vaimo oli oman vastalauseensa ilmaissut, varmaan moniin muihinkin miehensä tekosiin kuin Ukrainan nälänhätään, jota ei virallisissa papereissa ollutkaan.
Ukraina? Oliko sitäkään.
Monet eurooppalaiset ovat vain hämärästi tietoisia koko Ukrainan olemassaolosta.
Niin hyvin onnistui Neuvostoliitto, SNTL, pimittämään koko alueen, sen kulttuurin ja muistin. Vasta Neuvostoliiton lakattua Ukraina on noussut esille. Ja onko siitä nyt tulossa osa länttä?
Ei jätä Applebaum kiveä käntämättä, ei mustaa multaa kyntämättä (lähdeviitteitäkin 70 sivua) tutkimusta tehdessään, niin tuskastuttavan tarkasti lukija joutuu kokemaan nahoissaan kidutukset, teloitukset, nälän ja puutteen kaikkine kannibalismeineen, ettei asia vieraaksi voi jäädä.
Selätetty!
Kaiken tuskan jälkeen täytyy sanoa: valaiseva ja uskottava teos, jonka sisällön ymmärtää myös maallikko. Tämä oli luettava, ehdottomasti. Ja on ajankohtainen kuin mikä, Krimin menettäminenkin kirjassa jo mainittu.