Anilda Ibrahimi vie lukijat Albaniaan kahdelle eri aikatasolle ja kertoo neljästä naissukupolvesta.
Ensimmäisen, 1900-luvun alkupuolelle sijoittuvan osan päähenkilö on Saba, 15-vuotiaana edesmenneen sisarensa miehelle naitettu tyttö, perheensä pahnanpohjimmainen.
Saba elää Kaltran kylässä Albanian vuoristoissa. Arki on erilaisten perinteiden värittämää. Saban äiti Meliha on tiukka emäntä, mutta pikkuhiljaa ajan kuluessa Sabasta kasvaa suvulle uusi matriarkka.
Toisessa osassa ollaan 1970-luvulla, Enver Hoxhan ajassa, jossa pääosassa on Dora, Saban pojantytär. Dora ei asu pikkukylässä vaan kaupungissa ja siinä missä maaseudun naiset saattoivat aikaisemmin nähdä kommunismin uudet tuulet vapautuksen aaltona, Doran aikana poliittinen järjestelmä alkaa ensin kuristaa ja sitten hajota.
Punainen morsian on osin omaelämäkerrallinen, Doran elämä vastaa pääpiirteittäin Ibrahimin vaiheita. Sukutarina on kiinnostava ja antaa hienon läpileikkauksen 1900-luvun kulusta Albanian maaseudun näkökulmasta. Moni asia muuttuu. Punainen morsian on kauniisti kirjoitettu, kiehtova kirja.