Puhu hiljaa rakkaudesta… Kyse ei ole rakkausromaanista, ei mitään vaaleanpunaista hömppää. Kun käsissä on dekkari, alkaa oikein selkäpiissä karmia, mistä oikein on kysymys. Murhasta!
Jorma Jaakkola löytää morsiamensa verta valuvana Vanhan kirkon puistosta. Samalla hän kuulee, kun joku hiljaa laulaa Puhu hiljaa rakkaudesta. Hyytävää! Jaakkola löytää aseen ja hänestä tulee heti epäilty. Hän nojaa puuhun ase kädessään, shokissa…
Kuka on murhaaja, kuka murhasi Jaakkolan morsiamen, Maaritin? Miksi Maarit murhattiin?
Ritva Sarkola marssittaa joukon epäilyksenalaisia henkilöitä kehiin. Koko Maaritin perhe, entiset miesystävät ja heidän vaimonsa. Käydään läpi Maaritin elämää, joka ei ole ollenkaan ollut niin auvoinen kuin luulisi. Vaikka Maarit on varakkaasta, hyvästä perheestä…
Vanhat tutut Sarkolan dekkareista astuvat areenalle: Pehko, Helena, Repe ja komisario Heikkilä ja muut poliisit. Kaikki kantavat kortensa kekoon, ennen kuin alkaa tulla valmista. Kivaa ja kihelmöivää jännitystä piisaa aina loppusivuille asti, kunnes murhaaja on kuin sylissä.