Roberto Bolaño (1953–2003) oli chileläinen kirjailija, joka muutti perheineen Chilestä Meksikoon 1960-luvulla. 1970-luvulla Bolaño palasi tukemaan Salvador Allenden vasemmistohallitusta, mutta sen kaaduttua Pinochet’n sotilasvallankaappaukseen, Bolaño pakeni Meksikoon ja sieltä Espanjaan.
Ei siis ihme, että Puhelinkeskusteluja-novellikokoelmassa ei juuri Chilessä viihdytä, mutta sen sijaan tapahtumat sijoittuvat usein juuri Meksikoon tai Espanjaan. Päähenkilöt puolestaan voivat hyvinkin olla chileläisiä. Useammankin novellin päähenkilönä esiintyy B., Bolaño itse.
Kokoelma on kolmiosainen. Ensimmäinen osa Puhelinkeskusteluja esittelee joukon kirjailijoita, vähän marginaalisia, onnettomia yksilöitä. Toinen osa Etsivät kertoo maanpakolaisista, samannimisessä novellissa esiintyy chileläisessä vankilassa kovasti kirjailijalta itseltään vaikuttava Arturo Belano.
Kolmas osa Anne Mooren elämä kuvaa naisia, samalla lohduttomuudella kuin muissakin novelleissa.
Ei aivan mikään hyvän mielen novellikokoelma. Jotain Lucia Berlinin Siivoojan käsikirjan maanläheisyydestä tässäkin on, vaikka tyyli onkin erilainen. Bolaño on taitava kertoja, jonka novellit ovat etevästi rakennettuja.