Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
”Annie Ernaux on meillä melko tuntematon ranskalainen kirjailija”, aloittaa J. P. Roos jälkikirjoituksensa tähän kirjaan. Näin varmasti olikin: vuonna 1996, kun tämä teos ilmestyi, Annie Ernaux oli julkaissut Ranskassakin vasta kuusi kirjaa ja suurin suosio antoi vielä odottaa itseään.
Se koitti vuonna 2008 ilmestyneen Les Années -teoksen myötä. Suomeksi saatiin odottaa vielä tovi siitäkin, kunnes vuoden 2019 Booker-palkintoehdokkuus toi Ernaux’n laajempaan tietoisuuteen ranskankielisen maailman ulkopuolella ja Vuodet saatiin suomeksikin vuonna 2021, 25 vuotta tämän ensisuomennoksen jälkeen. Sittemmin suomennoksia on tullut ja tullee jatkossakin, kiitos Nobelin kirjallisuuspalkinnon, jonka Ernaux voitti vuonna 2022.
Suomentajat J. P. Roos ja Anna Rotkirch ovat molemmat sosiologeja, mikä onkin soveliasta, sillä Ernaux’n kirjallisuus on saanut runsaasti vaikutteita sosiologiasta. Kirjoissaan Ernaux kuvaa pitkälti omaa elämäänsä ja esimerkiksi vanhempiensa elämiä, mutta tavalla, joka nostaa teokset yksittäisen kokemuksen kuvauksista laajemmiksi havainnoiksi yhteiskunnasta.
Niin tämäkin teos. Puhdas intohimo on kuvaus rakkaussuhteesta Ernaux’n ja itäeurooppalaisen naimisissa olevan miehen kanssa. Se on paljolti odottamisen kuvausta:
Viime vuoden syyskuusta lähtien en enää tehnyt muuta kuin odotin erästä miestä: että hän soittaisi minulle ja tulisi käymään.
Ernaux odottaa miestä, keskittää tahtonsa, halunsa ja järkensä mieheen liittyviin asioihin, ylipäänsä tulkitsee maailmaa vain siten, miten se on yhdistettävissä tähän mieheen. Kun mies on tulossa, Ernaux valmistelee kiivaasti; kun mies on poissa, hän on väsynyt, turtunut, sitten kärsivä ja ahdistunut, varma siitä että on tullut jätetyksi. Koko suhde toimii miehen ehdoilla, he tapaavat vain kun mies ottaa yhteyttä ja ilmoittaa olevansa tulossa.
Suhde ei tietenkään ole ikuinen. Kun se päättyy, Ernaux alkaa kirjoittaa. “Kirjoittaminen merkitsi myös sellaisen tuskan tuottamista, joka korvasi aikaisemman puhelinsoittojen ja tapaamisten odotuksen.” Tuloksena on kiinnostava teos, joka kuvaa pakkomielteisen rakkauden ja intohimon vaikutuksen. Jos olet koskaan miettinyt, millaista on olla tällaisessa suhteessa, Puhdas intohimo kertoo yhden naisen kokemuksen tavalla, josta on helppo löytää tunnistettavia piirteitä. Ernaux’n dokumentaristinen tyyli on kaikessa yksinkertaisuudessaan selkeää ja päästää lukijan lähelle. “Mutta en minä ole kirjoittanut kirjaa hänestä, en edes itsestäni. Olen vain pannut sanoiksi … sen mitä hän on antanut minulle, pelkällä olemassaolollaan.”
Ernaux’n kirjojen tapaan tämä on hyvin lyhyt teos, kertaistumalla luettava pyrähdys – vaan eipä tällainen puhtaan intohimon leimahdus useinkaan pitkäikäinen ole. Taittaja on saanut konstailla saadakseen venytettyä kirjan jälkisanoineen yli satasivuiseksi. Jälkisanat ovat jokseenkin yhdentekevät: ne voi vallan hyvin jättää lukemattakin. Itse romaani on kuitenkin erinomainen, kuten Ernaux’n kirjat yleisestikin ovat. Ernaux’n paljas, kliininen tapa kirjoittaa intohimostaan, puhtaasti omasta näkökulmastaan, vailla minkäänlaista koristelua, romaanihenkilön taakse piiloutumista tai toisen osapuolen näkökulman tuomista mukaan, on mukaansatempaavaa. Hieno kirja, uudempiin Ernaux-suomennoksiin ihastuneiden kannattaa ehdottomasti etsiä tämä kirja jostain kirjastosta.
(Päivitys 5.4.2024: Teos ilmestyy syyskuussa 2024 Gummeruksen julkaisemana Lotta Toivasen uutena suomennoksena.)
