Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Melko iäkkään matematiikan professorin muisti kestää vain 80 minuuttia kerrallaan. Hän on kotipalveluyrityksen asiakas, joka kaipaa päivittäistä hoitoa, mutta joka ongelmansa vuoksi on verrattain hankala hoidettava. Uusi taloudenhoitaja ja hänen 10-vuotias poikansa ottavat kuitenkin haasteen vastaan, ja mitä siitä seuraa, onkin jotain todella kaunista. Lapsen ja vanhuksen välille syntyy erikoislaatuinen yhteys, jossa kumpikin vaivatta saavat toisiltaan paljon ja antavat vielä enemmän. Tarinaa kertovan taloudenhoitajan sanoissa on maagista imua. Kauniissa ja persoonallisessa tarinassa seuraavaa käännettä on vaikea ennustaa.
Japanilaisen Yoko Ogawan Professori ja taloudenhoitaja on yksi kirjavuoden kauneimmin tuikkivista valopilkuista. Kerronta on sykähdyttävän empaattista – hiljaista, vähäeleistä, haikeaa, varovaistakin ehkä. Ogawa tavoittaa muistisairaan professorin haurauden erikoislaatuisella tavalla. Jännitteitä luodaan pienistä asioista, jotka kuitenkin 80 minuutin muistilla voivat olla seuraamuksiltaan dramaattisia. Lukukokemus on sujuva, vaivaton, lähes huomaamaton. Professori ja taloudenhoitaja hengittää.
Ammattimatemaatikkona minua lämmittää myös Ogawan tapa tehdä matematiikasta ja sen kauneudesta yksi kirjan painopisteistä. Kirjan matematiikka on yksinkertaista, mutta siitä on silti (vaiko juuri siksi?) helppo lumoutua.
Kirjan takakannessa Paul Auster kehuu Professoria ja taloudenhoitajaa vuolaasti, eikä mikään ihme: kaikkien muiden arvojensa lisäksi myös baseball on kirjassa tärkeässä roolissa. Itselleni tämä oli taas yksi jäsen lisää pitkään listaan kirjoista, joihin olen tarttunut ilman sen kummempia ennakko-odotuksia, mutta johon olen ihastunut lähes saman tien. Ja tulipa tässä nyt viimein se Maahaasteen Japanikin kuitattua. Suursuositus!
