Nuori ranskalainen sarjakuvapiirtäjä Simon on menettänyt inspiraationsa luoda uutta. Hän käy Portugalissa kirjamessuilla, joiden jälkeen hän päätyy tyttöystävänsä kanssa umpikujaan. Simon on yksin, eikä tiedä mihin ajelehtisi seuraavaksi. Vähän paremman tekemisen puutteessa hän lähtee serkkunsa häihin, jossa hän toden teolla kiinnostuu sukunsa vaiheista ja portugalilaisista juuristaan. Miksi hänen isoisänsä oli aikanaan muuttanut Ranskaan, miksi hän ei ollut koskaan palannut takaisin sukunsa maille? Simon matkustaa uudestaan Portugaliin, eikä hänellä sitten olekaan mikään kiire sieltä enää pois.
Cyril Pedrosan Portugali on suurikokoinen, näyttävä sarjakuvaromaani. Pedrosan kuvakielessä toimii oikeastaan kaikki: viiva, värit ja valot, yksityiskohtien ja luonnosmaisuuden liitto, kuvakulmien ja ruutujaon varionti. Tarina on kaunis. Portugali etenee rauhallisesti, turhia selittelemättä. Pedrosa luottaa, että lukija poimii oleellisen sitten kun se on tarpeen.
Erityistä Portugalissa on sen tunnelma. Ranskalaiseksi kasvanut Simon osaa portugalia vain vähän, ja hänen harhailunsa vieraassa ympäristössä ja vieraalla kielellä Cyril Pedrosa toteuttaa nokkelasti: jättämällä kääntämättä portugalinkieliset repliikit. Huomio kiinnittyy vaikutelmiin, avainsanoihin, tapoihin, joilla kommunikoidaan. Ja maisemiin. Pedrosa kuvaa sekä kaupunkia että maaseutua huiman hienosti. Koko sivun kokoiset ruudut olisivat melkein valmiita kehystettäväksi seinälle.
Cyril Pedrosan Portugali odotteli sopivaa hetkeään kirjahyllyssäni jo jonkin aikaa, ja nyt oli viimein sen aika. Kannatti lukea, ja suosittelen sitä muillekin laadukkaan sarjakuvan ystäville!