Popeda : nelkytä vuotta on teos, jossa on painavaa sanaa neljänkymmenen vuoden POPEDA-ajalta. Ei ihan hetkessä luettu tai edes selattu, eikä sängyssä!
Voisin verrata tätä Popeda-eeposta Raamattuun ja kaikella kunnioituksella molempia kohtaan. Tarkoitan sellaiseen kuvalliseen perheraamattuun; kokoa ja painoa on, kuvia ja oikein värikuvia joka tilanteesta ja sisus kelpaa ja sopii vauvasta vaariin ja kaikille siitä väliltä.
Kaikki lukuisat luettelot: Kuka soitti mitäkin kappaletta milläkin levyllä, keikalla ja tilanteissa, missä ja kenen kanssa. Kuka missäkin kokoonpanossa ja millä keikalla/kiertueella/studiossa. Nämä kuvaavat ikään kuin Vanhan testamentin Mooseksen kirjoja, joissa kerrotaan loputtomiin, kuka kenen kanssa ja kuinka niitä poikia ja tyttäriä…
Uuden testamentin evankeliumit kertovat useasta näkökulmasta samaa asiaa. Niin tässäkin kirjassa; kun on käynyt jotain, vaikkapa esimerkiksi niinkin hieno juttu, kuin levyn alullepano, niin siitä kerrotaan monen suulla ja mielellä ja se tuo kyllä tarinaan potkua. Tämä oli ihan parasta ja etenkin kun ryhmärämä eli ne jotka hoitavat kalustoa, ääniä ja valoja, kertoivat omia hauskoja tarinoitaan.
Neljäänkymmeneen vuoteen mahtuu paljon ja kronologisesti mennään eteenpäin. Lopussa seisoo vielä lisää luetteloita eli kyseessä on jokaisen tosifanin unelmaopas, josta voi tarkistaa yhtä sun toista. Uskallan väittää, että virheitä ei ole, ainakaan niin, että joku niitä löytäisi.
Kuten Raamatusta on jätetty pois Korkea Veisu, niin ei sitä ole tässäkään teoksessa. Eroottisilla ilotteluilla tätä kirjaa ei ole maustettu, joten siksikin perheraa… koko perheen käyttöön!