Elämä 14-vuotiaana tyttönä ei ole helppoa. Oma keho alkaa muuttua ja turvalliselle lapsuudelle pitää jättää hyvästit. Jokainen tyttö on epävarma uudesta kuorestaan, ja samalla jokainen tytönkeho on koulussa poikien maalitaulu. Mutta miltä tuntuisi, jos rooleja voisi vaihtaa?
Jessica Schiefauerin nuortenromaanissa Pojat näin tapahtuukin. Momo, Kim ja Bella ovat 14-vuotiaita ystävyksiä, joita ei kiinnostaisi vielä jättää lapsuuden maisemaa taakseen. Momo on boheemin taiteilijaperheen luova lapsi, Kim normaalista perheestä ja Bella elää kahdestaan mielenterveysongelmista kärsivän isänsä kanssa. Kolmikko on erottamaton ja he viettävät kaiken vapaa-aikansa yhdessä, yleensä Bellan kasvihuoneella. Koulussa tytöt tekevät yhdessä hiljaista vastarintaa poikien harrastamalle ilkeilylle. Karun realistisessa koulukuvauksessa on valitettavasti paljon totuutta.
Koulumaailman vastapainoksi tytöillä on kuitenkin leikki ja Bellan puutarha. Roolileikit alkavat ensin naamiaisilla mutta muuttuvat todeksi, kun Bellan kasvihuoneen yllätyskasvi paljastaa voimansa. Realistinen tarina saa fantasian piirteitä, kun tytöt pääsevät kokeilemaan, millaista on oikeasti olla poika. Leikkinä alkanut kokeilu ei ole vaaraton, ja lopulta kriisissä ei ole vain tyttöjenvälinen ystävyys vaan myös oma identiteetti ja minuus.
Pojat on tärkeä nuortenkirja, joka näyttää osoittelematta, miten kivuliasta on kasvaa nuoreksi naiseksi kuten myös sen, miten sukupuoltenvälinen sosiaalinen hierarkia muotoutuu. Esimerkiksi Kim huomaa, että poikana hän voi tehdä mitä vain ja olla hyväksytty kaikkialla, mutta tyttönä hän on usein ylenkatsottu ja mitätön. Kliseisiin ei sorruta, vaikka poikien maailma tuodaankin esiin joukon machoilevan pikkurikollisen Tonyn kautta. Hänenkään seksuaalinen suuntauksensa ei ole nimittäin aivan selvä ja hänkin kamppailee sosiaalisen paineen alla.
Pidin Schiefauerin kirjasta paljon, vaikka en välittänytkään loppupuolen käänteistä. Teos on palkittu Ruotsin parhaan lasten- ja nuortenkirjan August-palkinnolla ja siitä on tekeillä myös elokuva. Naamiaisasut ja Bellan puutarhan huumaava kukkaloisto luovat tärkeille teemoille maagisen taustan.
Kirja toimii niin mielenkiintoisena kannanottona sosiaalisen sukupuolen ja biologisen sukupuolen välisestä erosta kuin ikkunana teini-ikäisten tyttöjen maailmaan. Suosittelen!