Tämä sarjakuva-albumi on hiukan kuin Avara luonto! Tosin eliöt, luonto, ilmiöt ja kaikki on täysin toisenlaista kuin meidän planeetallamme. Söpöä, värikästä ja vaarallista sekä julmaakin.
Sarjalla ei ole oikeastaan päähenkilöitä, tosin pari otusta esiintyy useammassakin stripissä. Näitä ovat muun muassa sininen kaksisuinen kissa sekä vaaleanpunainen sydänkorvainen pupu. Itse ihastelin suuresti pulleaa ja raidallista poro-otusta sekä erilaisia vesieläviä, joita niitäkin riittää moneen menoon.
Stripit ovat neljä kuvaa käsittäviä, sopivasti yhdelle sivulle mitoitettuja ihmeitä. Ihmeitä siksi, että vuorosanoja tai tekstiä ei ole lainkaan. Kuvitus on animaationomaista, aina tapahtuu jotakin – pientä tai yllättävää, joskus myös jotakin suurta ja ihmeellistä. Oliot ovat melkomoisen mielikuvituksen tuotteita ja väritys on kuin ylisuuren hippilapsen mainiolta tripiltä. Silti tämä ei jostakin syystä lyö yli vaan saa naureskelemaan ja ihmettelemään luovuuden määrää.
Oliot käyttäytyvät välillä täysin ihmismäisesti ja luonnollisesti, saalistaen ja vietellen toisiaan – toisinaan sitten taas ei. Mistään ei Planeetta Z:llä näköjään voi olla täysin varma.
Aika riemukasta katseltavaa nuorelta tekijältä. Maria Björklund on aikaisemmin julkaissut myös sarjakuvaa Kaksin, joka on ollut hyvin suosittu. Tämä albumi taas poikkeaa edukseen mielettömällä visuaalisuudellaan ja hyppää suoraan lukijansa sydämeen.