Nuori nainen pestautuu yksityiseen kotihoitopalveluun. Hän ei ole saanut mitään koulutusta, mutta väärillä papereilla se onnistuu eli hän on valekodinhoitaja. Oikeasti hän on työtön toimittaja, joka haluaa tietää, mitä vanhusten hoito on.
Homma alkaa lupaavasti, sillä vanhukset pitävät hänestä. Heti alkuun käy honkkeli, koska Rita ei tiedä, mikä on dosetti ja niin jää vanhukselta kokonaan lääkkeet ottamatta. Siitä seuraa tämän vanhuksen piristyminen! Vanhus, Arvo Kaski, alkaa saada voimiaan takaisin ja siitä alkaa koko kirjan huikea tarina.
Kirja marsittaa esiin yhden sun toisen elämänvaiheet, jotka ovat varsin kiehtovia. Käydään läpi niin Ritan kuin Arvonkin koko perhe ja läheiset.
Katariina Romppainen kirjoittaa helppotajuisesti ja mukaansa tempaavasti, että kirjaa ei meinaa millään malttaa laskea käsistään. Vaikka teksti on kepeää, asia on vakava ja herättää ajatuksia. Pitkiä päiväunia…