July on tyttö jamaikalaisella sokeriplantaasilla, orjan ja valkoisen valttarin lapsi. Raiskauksesta syntynyt tyttö viedään äidiltään, kun plantaasin isännän sisko haluaa tytön itselleen, kuin esineen. Kai sen voi ylennyksenäkin nähdä – nyt tyttöä ei myydä tai pistetä pelto-orjaksi, vaan hänestä tulee sisäorja.
Muutoksen siemenet ovat kuitenkin jo itämässä. 1831 koittaa baptistisota, kun baptistisaarnaaja Samuel Sharpe nostaa Jamaikan orjat kapinaan. Seitsemän vuotta myöhemmin koittaa todellinen vapaus, kun orjuus lakkautetaan Jamaikalla.
Historialliset tapahtumat ovat kuitenkin vain taustaa, kun July kertoo tarinaansa, vanhana ja elämää nähneenä naisena. Niinpä lukijalle tarjoillaan asiasta poikkeamista ja sivupolkuja. July julistaa moneen kertaan tarinan kerrotuksi, mutta jatkaa kuitenkin, kun poika Thomas – lähetyssaarnaajan Englannissa kasvattama sivistynyt ja koulutettu mies – vaatii kertomaan lisää ja vähän eri sävyyn. Thomas haluaisi tarkan historiallisen kertomuksen, July taas haluaisi kertoa hyvän tarinan.
Pitkä laulu on synkänpuoleisesta aiheestaan huolimatta eloisa ja värikäs kertomus, kuten jamaikalaisille puitteille sopii.