Äidin, Isän ja pikkuveli Jyrin sekä Mummin ja Ukin lisäksi Pipsa Possun perheeseen kuuluu olennaisena osana perheen pieni punainen auto, jolla he tykkäävät retkeillä. Erityisesti eväsretket tuntuvat olevan possuperheen mieleen. Silloin tällöin ajetaan harhaan, mutta siitä viis, takaisin kotipihaan kurvattaessa onkin sitten mukava vaikkapa pestä autoa yhdessä ja vieläkin mukavampi päästä lopuksi hyppimään pesuveden synnyttämiin kuralätäköihin.
Pipsa Possu ajelulla kokoaa kansiensa väliin viisi sangen erilaista ajeluun liittyvää lyhyttä tarinaa. Ensin ollaan autoretkellä, sitten helikopterin kyydissä, työmaalla, veneretkellä ja lopuksi päästään vielä Pipsan paraativaunuun. Kuljetaan siis maalla, merellä ja ilmassa. Ja mikä pienten lukijoiden mielestä varmasti tärkeintä, koko ajan pidetään jonkinlaista meteliä. Milloin käynnistetään moottoria, milloin kytketään päälle varoitusvilkku tai saavutaan perille jarrut kirskuen. Kirjan yhteensä kolmetoista äänitehostetta ja melodiaa takaavat sen, että hiljaista hetkeä tämän kirjan kanssa ei pääse syntymään. Kun ääninappuloiden painelun lisäksi pääsee vielä kääntelemään rattia, viihtyy tämän kirjan parissa hienosti varmasti hieman vähemmänkin kirjoista innostuva pikkuihminen.
Meillä kaksivuotias otti tämän vastaan, kuten edellisetkin Pipsa-kirjat, innolla. Eli eiköhän tällekin kirjalle taas löydy monta iloista vastaanottajaa. Uskallan siis suositella, sillä varauksella tosin, että kirjan ääniefektit eivät ole sitä korvaystävällisintä mallia.