Tätä kirjaa et jostain syystä löydä fantasiahyllystä. Maarit Verronen kertoo maailmasta, jossa ihminen muokataan fyysisesti muotteihin, jossa ajatukset, teot ja ominaisuudet näkyvät ulkomuodosta. Muottiin pakottaminen tuntuu kovin selvältä vertaukselta omaan maailmaamme. Päähenkilö Ulthyrja Tharabereghist ei sopeudu tiukkaan ja vainoavaan yhteisöönsä tundralla Pimeässä maassa vaan lähtee pois.
Kantavana teemana muottivertaus sinällään on harmittavan tylsä. Jotkut arvostelijat tahtovat nähdä tämän yli hienompiin tulkintoihin, mutta itse en siitä etsinyt sen syvempiä merkityksiä. Maailma on ahdistavan iloton, tai ehkä se johtuu päähenkilön luonteesta. Jotenkin loppuratkaisu kuitenkin helpotti; ei aina kannata juosta jonkin paremman perässä, tyytyväisyys saattaa löytyä lähempää kuin luulisikaan.