Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kirjan päähenkilö on vähintäänkin erikoinen viisikymppinen taiteilija, valokuvaaja, juoppo ja narkkari, loppuunpalanut alisuoriutuja Cassandra Neary. Hän pääsi aikanaan pinnalle ja kulttimaineeseen valokuvakirjallaan Kuolleet tytöt. Kirjan alkaessa Cassille tarjotaan rahaa siitä, että hän antaisi pari ammattimaista neuvoa taidevalokuvia ostavalle henkilölle kuvien aitoudesta. Palkkio on hyvä ja matkat maksetaan. Neuvottelut käydään nopeasti ja kohta Cass on matkalla Helsinkiin. Hän lähtee pimeässä New Yorkista ja Helsingissäkin on pimeää hänen saapuessaan. Mukana on kamera ja riittävästi huumeiksi luokiteltavaa lääkitystä, jotta hän selviää tästä oudosta keikasta ja maasta.
Ilkka Kalttunen on tarjonnut myytäväksi kuutta kuvaa, mutta Cass näkee niistä vain viisi. Viisi uskomattoman upeaa kuolleita, ruumiita esittävää valokuvaa, joissa on uskomattoman hieno valaistus sekä täydellinen sommitelma. Kalttunen on aito visionääri. Kuvaaja tulee ansaitsemaan vedoksista hyvin, sillä ne tekevät vaikutuksen Cassiinkin. Helsinki sen sijaan ei tee. Hän lentää suoraan Reykjavikiin etsimään Quinnia, vanhaa ystäväänsä aikojen takaa…
Reykjavikissä on pimeää kaikin tavoin. Maa makaa laman kourissa ja hinnat ovat huipussaan. Kielestä hän ei saa tolkkua, mutta TV:stä sen verran, että uutiset kertovat raa’asta kaksoismurhasta Suomessa: Kalttunen apulaisineen on murhattu. Cassin tapaamia hämäräperäisiä kavereita ja hetken tuttuja alkaa oudosti kadota. Joku on myös Cassin perässä etsien häntä kaupungista. Mutta miksi? Kuudennen valokuvan takiako? Peli muuttuu todella oudoksi ja lisää omalaatuisia tapahtumia on tulossa – luvassa on myös kuolemaa.
Kirja on erinomainen, dekkariksi erikoinen. Lukija tarvitsee ehkä raskaamman metallimusiikin tuntemusta, Tolkienin alkeet sekä hieman muinaista tietoa. Ainakin tällä kertaa Cass liikkuu black metal -bändien ja -musiikin maailmassa, kuulee näiden mahdollisesti yllyttämistä väkivaltaisuuksista, kirkonpolttamisista, kuuntelee tarinoita suomalaisten noituudesta sekä yrittää tajuta islantilaisia saagoja. Lisäksi hän joutuu lähes tahtomattaan perehtymään muinaisuskontoihin ja pakanalliseen mytologiaan. Cass on selviytyjä, sitkeä ja addiktiivinen, mutta myös sosiopaatti.
Ei ihme, että Elizabeth Handin dekkarit ovat erinomaisia, vaikka tämän ensisuomennoksen valinta vähän ihmetyttää Cassin henkilöhistorian kannalta. Ehkä se on Suomen ja suomalaisten esiintyminen – toivottavasti tätä saadaan lisää. Itse pidin tästä. Antisankari on juuri niin paha kuin voi odottaakin! Turmeltunut juoppo ja nisti, joka ei kaihda keinoja selvittää asioita keinolla millä hyvänsä. Varsinkin kun poliisit odottavat häntä kuulusteluihin myös kotona New Yorkissa. Suosittelen erilaisten dekkarien ystäville. Jos pidät tummanpuhuvista tarinoista, roisista huumorista, epämääräisestä ympäristöstä ja kierosta huumorintajusta, on tämä ilmiselvä valinta. Handin punktausta tuo kirjaan omat mausteensa sekä henkilöiden käyttäytymisen että kielen ja arvomaailman kuvauksessa.