Kun sain tämän kirjan käsiini, poikani kertoi heti tietävänsä tapauksen! Niin, hän on ollut kuulolla koulun historian tunneilla, toisin kuin äitinsä.
Vaan nytpä sitten luin, mitä tapahtui vuonna 1904 Voikkaan tehtailla.
On se ollut elämää, kun tehtailta sai elantonsa niin moni, miten monta perhettä sieltä sai elämälleen katetta. Se, miten tehtaita johdettiin ja kuinka henkilökuntaa kohdeltiin, tulee hyvin ilmi tässä kirjassa.
Voikkaan tehtaalla oli saksalainen salimestari Eugen Schmitz, joka kohteli naistyöntekijöitä ihan muuten kuin olisi ollut oikein. Hän oli aivan liian monen naisen kimpussa, joten alkoi syntyä ajatus siitä, että sen on loputtava. Lakkohan siitä tuli ja mukana oli myös naisten isiä, aviomiehiä…
Kirjassa kerrotaan paljon tehtaan elämästä ja vaikkapa siitä, miten ammattientarkastaja Vera Hjelt kävi tarkastamassa tilannetta. Jo se, että hän oli nainen, oli siihen aikaan melko lailla merkillistä.
Kun tämä salimestari Schmitz kuitenkin poistui maasta, mitään syytteitä ei voitu nostaa. Lakko kuivui kasaan ja lakkolaisten tilalle oli saatu uusia työntekijöitä. No, tavallaan se lakko kuitenkin oli hyvä, että saatiin pois sellainen tyyppi, joka aiheutti niin paljon ongelmia.
Pillulakko on mielenkiintoinen historiankirja, että on sitä #metoo -ilmiötä ollut ennenkin. Kirjassa on kuvia ja paljon lainauksia aikalaisten teksteistä, joten on kyllä melkoinen paketti siltä ajalta.