Pikkupöllö ja siili ovat keskellä mitä parhainta leikkihetkeä, kun äitipöllö yllättää parivaljakon. On pikkupöllön iltakylvyn aika. Ei, ei, ei ja EI! Pikkupöllöllä ei ole aikaa juuri nyt, on vartioitava siilin linnaa. Onneksi äitipöllö on ennakoinut tilanteen ja tuonut mukanaan lohikäärmeen, joka voi toimia linnanvartijana pikkupöllön kylvyn ajan. Hyvä, päästään sisälle ja kylpyammeen ääreen. Mutta eivätpä asiat sujukaan ihan helposti. Kylpylelut ovat kadonneet vaahtoon, saippuan meno silmiin pelottaa ja kaiken kaikkiaan kylpy tuntuu pikkupöllöstä tylsältä ajatukselta. Nokkela äitipöllö kuitenkin keksii jokaiseen ongelmaan ratkaisun ja eipä aikaakaan, kun pikkupöllö jo molskahtaa kuohuvaan kuplavuoreen näkymätöntä jättipingviiniä etsimään. Ja sitten kylvyssä olisikin kiva olla vaikka koko yö.
Tartuin tähän kirjaan lähinnä siitä syystä, että meillä asuu kaksivuotias kylpemisen totaalivastustaja, joka ei kuralätäköitä lukuun ottamatta kastele itseään vapaaehtoisesti. Jonkin verran olemme tätä lueskelleet – tuloksetta. Uskon kuitenkin, että jokainen lapselle vaikeasta aiheesta luettu kirja on omalla tapaansa hyödyksi, eikä ainakaan pahenna tilannetta. Ja tätä on joka tapauksessa toivottu myös uudelleenluettavaksi.
Kirjan takakannesta vilkaistuna Pikkupöllö-kirjat näyttäisivät yleisesti ottaen käsittelevän aiheita, jotka lapsiperheissä monesti koetaan hankaliksi tai jännittäviksi: nukkumaanmeno, päiväkodin aloitus ja uusi pikkusisarus. Jos jokin mainituista askarruttaa, uskallan tämän kylpykirjan perusteella suositella kurkistamaan. Sillä kuten sanottua, kaikki esimerkit ovat varmasti näissä tilanteissa tervetulleita.
Juhan kirjavinkki:
Debi Gliorin ja Alison Brownin kuvakirjassa käsitellään kylpyhetkeä. Pikkupöllö on pihalla leikeissä ryvettynyt ja siihen auttaa vain iltakylpy. Pikkupöllö ei kuitenkaan kylpemisestä välitä, vaan hänen äitinsä joutuu innostamaan tätä monin eri keinoin. Kunhan Pikkupöllö pääsee viimein kylpemisen makuun, ymmärtää hän senkin olevan kivaa puuhaa.
Kirjan kuvitus on lämminhenkistä ja herttaista. Hahmot ovat persoonallisia ja Pikkupöllö välittää hänen tunteitaan ilmeillään hyvin. Kuvituksessa ei paljoa taustoja huomioida, vaan huomion keskipiste on aina itse hahmossa.
Vaikka kirjan aihe on hyvin ytimekäs, olisin itse toivonut sivua tai kahta lisää itse kylpytapahtumaan. Nyt kirjan tarina on kohtuullisen levoton, kun pääpaino on kylpemisen vastustamisessa ja mielikuvituksen käyttöön kylvettäessä.
Muutamat yksityiskohdat olisin myös itse kirjoittanut toisin: se että iltakylvyn jälkeen lähdetään vielä hakemaan leluja ulkosalta ja likaisten lelujen vieminen sänkyyn häiritsivät. Nämä yksityiskohdat olisi voinut hoitaa tarinan sivussa paremmin: ottamalla lelut mukaan sisään mennessä ja niiden peseminen kylvyn yhteydessä.
Näistä huomioista huolimatta Pikkupöllön iltakylpy on kiva kuvakirja. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt kirjat Pikkupöllö ja uusi muna, Pikkupöllön suuri päivä ja Pikkupöllö ei saa unta. Ne, niin kuin tämäkin ovat kaikki leppoisia lukukokemuksia nuorelle lukijalle.