Pikkuhiiri hammaspesulla on tarina mistäpä muustakaan kuin hampaidenpesusta; alkaen hilloleivän syömisestä ja päättyen hohtavaan hymyyn. Välissä ovat tietysti kaikki tärkeät vaiheet hammasmukin täyttämisestä ja hammastahnan puristamisesta aina harjaukseen ja huuhteluun, jonka jälkeen toimenpide onkin mallikkaasti hoidettu.
Hammaspesu ei kuitenkaan hoidu hiireltä ihan itsekseen, vaan hän pyytää useampaan otteeseen pieniltä lukijoilta apua. Milloin vesihana pitäisi avata, milloin hammastahna puristaa harjaan ja milloin tiimalasi kääntää ajanottoa varten ylösalaisin. Näillä pienillä asioilla lukija otetaan hauskasti mukaan tarinaan, osallistetaan monista muista kirjoista poikkeavalla tavalla.
Oma erittäin vastahakoisesti hampaidenpesuun suhtautuva puolitoistavuotiaamme ei toistaiseksi ole ottanut tätä kirjaa omakseen, mutta uskon kuitenkin, että ei sen säännöllisestä selailusta haittaakaan ole. Kirjan paksut kartonkisivut kestävät hiukan kovempaakin käyttelyä ja kantokahvasta sitä on mukava kanniskella huoneesta toiseen.
Jokapäiväinen asia, joka saattaa osoittautua yllättävänkin haastavaksi tarvitsee ilman muuta kirjansa. Tässä yksi vaihtoehto.