Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Joel Huhta asuu Hurmevaarassa, työskentelee pappina ja on naimissa Kristan kanssa. Kaikki voisi olla varsin auvoista, mutta ei sitten olekaan.
Jo kirjan alussa tapahtuu kummia, kun meteoriitti tipahtaa vanhan ralliautoilijan repsikan penkille. Silloin mietin, että ehei, jatkanko eteenpäin, mutta jatkoin ja siitä itseäni sitten kiittelin. Sillä kirjassa tapahtuu kaiken aikaa niin paljon ja kyllä, ihan uskottavia juttuja.
Meteoriitti viedään museoon, jossa sitä vartioidaan, koska se on arvokas ja kuinka ollakaan, sen haluaisi yksi sun toinen taho. Joel Huhta saa tietää asioita, jotka kääntävät hänen elämänsä ja vatsankin ylösalaisin ja niin hän haluaa ottaa kaikki museon yövahtivuorot. Hän kuuluu kylätoimikunnan vartioporukkaan.
Joel pohtii asioita ja tapaa ihmisiä, tulee jopa ruumiskin. Hän on vähällä ihastua kylän baarin tarjoilija Karoliinaan, sillä hänen kanssaan tulee tehtyä tuttavuutta. Karoliinalla on iso ja mahtava miesystävä, jolla on kavereita ja kellään ei ole puhtaita jauhoja pussissa.
Hurmevaarassa on kyläkauppias ja se rallikuski Tarvainen, kuntosaliyrittäjä Räystäinen ja kun kirja etenee, se suurin pähkinä onkin, kuka haluaa nyysiä meteoriitin?! Toinen paha purtava on Joelin ja Kristan suhde, joka kirittää siinä rinnalla ihan yhtä jännittävänä.
Pikku Siperia on jännittävä ja erittäin mielenkiintoinen. Siinä on paikoitellen huumoria, mutta eniten tykkäsin ihmiskuvauksista ja olin rivien välistä kuulevinani jopa anteeksiantoa.
Kuuntelin tämän kirjan äänikirjana, jonka luki Jukka Peltola. Kävelin kilometritolkulla ja istuskelin milloin missäkin puiston penkillä, kun niin uppouduin Pikku Siperiaan.
