Jopas on jälleen totutusta erilainen lastenkirja. Teosta, jonka päähenkilöhahmo on kirjan keskelle istutettu käsinuken tapaan toimiva apinan pää, ei tule joka päivä vastaan. Kerran olen tainnut törmätä vastaavanlaiseen käsinukkekirjaan.
Kirjan ideana on siis alaotsikkonsa mukaisesti, että lukija pääsee ”tarinan” edetessä leikkimään apinaa – siis hihkumaan, kiljahtelemaan, kikattamaan, hurraamaan ja kuorsaamaan – samalla sen suuta liikutellen. ”Tarinan” sen takia, että ei tässä sen kummempaa juonta oikeastaan ole, ainoastaan apinan leikkisää elämää muutamin riimitetyin lausein.
Oma ajatukseni oli kirjan nähtyäni, että ehkäpä sillä puolivuotiasta viihdyttää, joten olin sangen hämmästynyt, kun kaksivuotias ottikin tämän todella suurella innostuksella vastaan. Siitä, kuinka innostunut olen itse leikkimään apinaa, en ole täysin varma, mutta pääasia on tietysti lasten viihtyvyys. Tästä tykkäävät molemmat koekuuntelijani, joten suositus on ilman muuta annettava.
Vielä mainittakoon teoksen värikkyys sekä kuvituksen yksinkertaiset linjat, jotka ovat omiaan lisäämään sen sopivuutta kaikista pienimmillekin katselijoille.