Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
”Eikö olekin uskomatonta, että kaikkien vuosituhansien jälkeen, jotka maapallo on jo pyörinyt akselinsa ympäri, rakkaus vieläkin on kaikkein ihmeellisintä, mitä kahdelle ihmiselle voi sattua? Yhä uudelleen rakkaus antaa meidän aloittaa alusta ja odottaa tulevalta suuria.”
Alain Bonnard olisi voinut luoda uraa korkealuokkaisten kylpyhuonekalusteiden ja ylellisten kylpyammeiden parissa isossa vientiyrityksessä. Hyvin palkattu työ lihotti pankkitiliä ja tyttöystäviäkin pyöri nuoren miehen ympärillä. Se vain ei tuntunut omalta ja oikealta, Alain oli enemmän kotonaan elokuvien haavemaailmassa kuin liike-elämässä. Jo pienenä poikana hän sai opetella käyttämään elokuvaprojektoria ja nähdä parhaimmat elokuvat Bernard-setänsä pienessä mutta maineikkaassa taide-elokuvateatterissa, Cinéma Paradisissa. Kun Bernard haluaa luopua työstään, ainoa luonnollinen vaihtoehto hänen seuraajakseen on Alain. Cinéma Paradis jatkaa laadukkaana, hivenen vanhanaikaisena teatterina keskittyen olennaiseen, elokuvanautintoon ilman popcorntötteröiden rapinaa ja kolisevia coca-colapurkkeja. Ja sen johdossa on onnellinen ja työlleen antaunut mies, Alain.
Pienen elokuvateatterin vakiokävijät tulevat Alainille tutuiksi. Keskiviikkoisin katsomossa, aina samalla paikalla rivillä 17, istuu salaperäinen nuori nainen, joka herättää Alainin unelmoimaan. Kerättyään tarpeeksi rohkeutta Alain pyytää kaunotarta kanssaan ulos – ja rakkaus syttyy kerrasta. Punatakkinen nainen kuitenkin katoaa kuin maan nielemänä ensimmäisen yhteisen illan jälkeen. Johtolangat hänen löytämisekseen ovat niukat, Alainilla on tiedossaan vain etunimi ja se, mitä hullaantuneen miehen päähän on tarttunut yhden illan keskusteluista.
Alainin elämän mullistavat paitsi kadonnut nuori nainen myös newyorkilainen elokuvaohjaaja Allan Wood ja hänen lempinäyttelijänsä Solène Avril. He haluavat filmata seuraavan työnsä juuri Alainin elokuvateatterissa. Tuo hintelä, trenssitakkiin pukeutunut elokuvaohjaaja, joka käyttää sarvisankaisia laseja – arvatenkin hänellä on vastineensa ihan reaalimaailmassa.
Pieni elokuvateatteri Pariisissa on toinen Nicolas Barreaulta suomeksi ilmestynyt kirja. Se on hauskalla tavalla taianomainen tarina kaikki esteet voittavasta rakkaudesta. Yllättävien käänteiden keskellä ei ole epäilystä siitä, etteikö kaikki päättyisi lopulta hyvin. Tarina itsessäänkin on kuin vanhan ajan hyvä elokuva, johon voi määräajaksi uppoutua ja jota ei tarvitse päätössanojen jälkeen enää mielessään väännellä. Happy End.
Suosittelen tarttumaan kirjaan silloin, kun kaipaat hyvän mielen tarinaa höystettynä ranskalaisella kepeydellä ja itsetietoisuudella.
