Pieni lampi, oikeastaan vain suonsilmä, vangitsee sulamisvesien juostessa kohti isompaa jokea joka kevät hauen, jolle ainoaksi tehtäväksi jää syödä lampi tyhjäksi ja odottaa pyytäjäänsä. Elinan on palattava kotiseudulleen Itä-Lappiin pyydystämään hauki joka kesäkuussa, tai muuten…
Elinan perässä on ylikonstaapeli Janatuinen, joka yrittää saada selkoa ilmeisesti linnuksi pukeutuneen ihmisen murhasta ja ruumiin hävittämisestä. Elina on vahva epäilty, mutta on muistettava, että nyt joudutaan syvälle Lapin salaisuuksien keskelle, jossa mikään ei ole mustavalkoista, ja jossa kokemattomalle käy taatusti huonosti.
Kahden onnistuneen novellikokoelman jälkeen Juhani Karila kokeilee nyt siipiään romaanikirjailijana; Pienen hauen pyydystys on tekijän esikoisromaani. Itä-Lapista itsekin kotoisin olevana Karila lienee hyvää pataa kaikkien peijoonien, metelien, hattaroiden ja muiden Pohjolan hirmujen kanssa, sen verran sulavasti hän niitä käsittelee. Parhaimmillaan Pienen hauen pyydystys on maistuvan murteisessa dialogissaan. Karila lataa omaperäisiin Lapin ukkoihin ja akkoihinsa muhevan kielen lisäksi sopivalla tavalla viiston humoristisia piirteitä.
Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys on kuin Tommi Liimatan, Mikko-Pekka Heikkisen ja Pasi Ilmari Jääskeläisen rakkauslapsi. Se on hauska, nokkela, kiinnostava ja koukuttava romaani maagisesta Lapin maasta, jossa asiat eivät ole ihan samoin kuin muualla. Itselleni Pienen hauen pyydystys nousee yhdeksi vuoden 2019 isoista kirjallisista kohokohdista, ja Juhani Karilan pisteet suosikkikirjailijoideni (kieltämättä melkoisen pitkällä) listalla sen kuin nousevat. Suursuositus!