Kirja sijoittuu 1940- ja 1950-lukujen Hongkongiin ja vie keskelle värikkäitä ihmiskohtaloita ja ympäristöä, joka on varsin poikkeuksellinen.
Tarinan alussa eletään jo 1950-lukua. Englantilainen nuorikko Claire saapuu miehensä mukana kaupunkiin ja tutustuu varakkaaseen kiinalaiseen Chenin perheeseen, joiden tyttärelle hän alkaa antaa pianotunteja. Clairen elämä on kuitenkin muuten melko tylsää ja seikkailunhalu herää. Hän haluaa tutustua ihmisiin ja ympäristöön, vaikka onkin vähän arka ja pelokas.
1940-luvun tapahtumissa taas ovat mukana Will, näennäisesti huoleton ja sarkastinen kaveri, joka kulkee tarinan loppuun asti sekä euraasialainen kaunotar, tuolloinen erikoisuus, Trudy. Mukaan ovat tälläkin kertaa sotkeutuneet myös vaikutusvaltaiset Chenit.
Toisen maailmansodan aikaiset kuvaukset japanilaisten pystyttämästä vankileiristä ovat karmeat; nälkää, sairauksia ja kuolemaa. Muutenkin kaupungilla nähdään kauheuksia ja monet kokevat elämänsä karmeimpia aikoja. Silti rakkaus kukoistaa, varsinkin salainen sellainen. Muitakin salaisuuksia on ilmassa näillä vuosikymmenillä…
Pianotunnit on houkuttavaa, helposti luettavaa tekstiä ja tarina on kauniskin omalla tavallaan. Uskottavaa kerrontaa sodanaikaisista ihmiskohtaloista taustalla Hongkong, jonka historiasta ei ole tältä osin paljoa aikaisemmin kerrottu.
Esikoisteos kirjailijalta, joka tietää mistä kirjoittaa. Lee on itse syntyisin Hongkongista ja hän on opiskellut Yhdysvalloissa. Ehkä tästäkin syystä kerronta avautuu länsimaiselle lukijalle helposti, lukeminen on miellyttävää ja teksti vie mukanaan kiitettävästi. Miinukset menevät kirjan kannelle, joka ei kerro mitään itse teoksesta… onko tämä nyt saivartelua, mutta joskus kansikin vaikuttaa lukuvalintaan. Suosittelen sekä ihmissuhde- että historiaosuudesta kiinnostuneille!