Maailman parhaan radio-ohjelman, eli Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmän, seuraavia jaksoja odotellessani sain käsiini Minna Lindgrenin pakinakokoelman Pianon palkeilta orkesterin koskettimille. 1990-luvulla Lindgren työskenteli Yleisradion radiotoimittajana, ja kun Suomen Kuvalehti lakkasi julkaisemasta radion ohjelmatietoja, ryhtyi Lindgren kirjoittamaan ”valistavia tiedotteita radio-ohjelmista lehden lukijoille”. No, Lindgrenin tuntien asiat saattoivat lähteä hieman laukalle, ja syntyikin hersyttävän hauska sarja musiikkiaiheisia pakinoita, joiden helmiä vuosituhannen vaihteen molemmilta puolilta Pianon palkeilta orkesterin koskettimille kokoaa yksiin kansiin.
Pakinoiden aiheet lähtevät musiikista, mutta päätyvät usein varsin persoonallisiin maastoihin. Minna Lindgren ei salaile mielipiteitään klassisen musiikin pompöösistä juhlallisuudesta ja säveltäjä- ja soittajadiivojen naurettavuudesta. Mutta ei Lindgren julma ole, sen sijaan parhaimmillaan hän on lattiallepudottavan hauska, eivätkä heikommatkaan näistä pakinoista kovin kehnoja ole. Lindgren on itse asiassa käyttänyt monien näiden pakinoiden aiheita myöhemmissä radioesitelmissään, ja tekstimateriaalissakin on paljon tutunoloisia sanavalintoja. Sanankäyttäjänä Lindgren on erittäin terävä, ja hänen musiikkisivistyksensä on loistava.
Lyhyiden milloin mistäkin kulmasta musiikkia lähestyvien juttujen lisäksi Lindgren on kirjoitellut irtovitsienomaista musiikkisanastoa, jossa fakta ja fiktio on iloisesti sekaisin. Lopun henkilöhakemisto on myös mainio osoitus Lindgrenin huumorista. Säveltäjien lisäksi hakemistosta löytyvät esimerkiksi Godunov, Boris, portaissa kierijä sekä Callas, Maria, kauniisti laulaja.
Kaikkiaan Pianon palkeilta orkesterin koskettimille oli mukavan kepeä ja sopivasti sivistävä välipala raskaampien lukuelämysten väliin. Suosittelen lämmöllä!