Nina Wähä: Perintö

Perintö on alunperin kirjoitettu Ruotsissa ja ruotsiksi, huolimatta siitä, että se koskee Tornionjokilaaksoa. Kirjailija Nina Wähä asuu Ruotsissa, mutta juuret ulottuvat juuri Tornionjokilaaksoon, joten miten onkin hienoa sijoittaa sinne koko suuri perhe, jonka sukunimi on Toimi.

Perinnön tarina alkaa siitä, että Anni asuu Tukholmassa ja Anni on raskaana. Hän lähtee kotiseudulleen Tornionjokilaaksoon ja siellähän sitten perherepertuaari aukeaa. Anni on perheen esikoinen ja sisaruksia piisaa enemmän kuin normiperheissä. Tuntuu heti siltä, Anni on se perheen terävin kynä, sillä niin on ongelmaa yhessä sun toisessa.

Haastavin ja ongelmaisin on perheen isä, Pentti! On hallinnut perhettä koko ajan niin despoottimaisin ottein, että jopa osa lapsista alkaa ajaa asiaa, että äiti voisi jättää isän ja alkaa elää ihan oikeaa elämää. Se on paljon se. Lukijankin mielestä ihan loistoidea.

Siiri, lasten äiti, tiesi miehestään lähes kaiken, mutta lasten takia sietänyt ja kestänyt. Vaan, kun tarpeeksi miettii, niin olihan siinä ideaa, lähteä ja vihdoinkin elää vapaasti. Toisinaan Siiri muistelee omaa, taakse jäänyttä elämää ja omaa lapsuuttaan ja miten lähti Pentin matkaan.

Perheen lapset kaikki ovat erilaisia, niin kuin jokaisessa perheessä. Tässä kirjassa jokainen marssitetaan esiin ja ei ole kukaan ihan tavallinen tallaaja, sillä niin on kaikilla taskussa jotain ylimääräistä. Millaisia he olivat lapsina ja entäs nyt, kun kaikki ovat jo aikuisia tai ainakin suurin osa.

Koko perhe tuntuu ensin siltä, että hyvänen aika, mutta mitä paremmin heitä oppii kirjan myötä tuntemaan, niin alkaa tuntea olevansa itsekin osa koko tarinaa.

Nina Wähä osaa kuvata perhedramatiikkaa parhaimmillaan. Siitä oikein alkaa tykkäämään, vaikka välillä ei todellakaan olisi edes aihetta. Vaan kun oikein miettii, niin kenenkäs perhe se ihan ongelmaton olisi, joten nyt tulee sitten vertaistukea.

Kirja on yli 500-sivuinen, mutta hyvin olisi mennyt toinenkin mokoma.