Pera Ilmala on aivan tavallinen koululainen… tai niin ainakin luulisi, kunnes selviää hänen isänsä kohtalo. Isä oli kuuluisa Peräsmies! Ja tarinat alkavat; nuorempien huonosta ja huvittavasta pieruhuumorista pitävien ehdoton suosikki on tehnyt haisevan ja näyttävän esiintymisensä ihan omassa lehdessään. Peräsmiehen poika Nro 001 on ilmestynyt.
Peräsmies itsehän ilmestyi aikanaan Pahkasiassa vuosina 1983–2000 ja hänen seikkailuistaan on ollut erinäisiä otteita myös muualla. Väitetään kuitenkin, että mies on päästänyt kylmän pierun – toisaalta hänen arvellaan pakenevan velvoitteitaan. Onneksi Pera on perinyt isältään nolot supervoimat, vaikka hän ei niitä heti tajua, eikä hallitsekaan täydellisesti. Silti kotikaupungin pienet ja vähän suuremmatkin ongelmat ratkevat ja hernekeitto maistuu!
Mitä omituisempaa – ja tämä on vain oma mielipiteeni kouluajalta – Peräsmiehen poika on seikkaillut jo kymmenen vuotta ja seikkailee tietojen mukaan edelleen lyhyenä sarjakuvana Koululainen-lehdessä. Sanoisinko, että onpas maailma muuttunut! Aina tietysti parempaan suuntaan, sillä Perasta ja hänen huolehtivasta äidistään ei voi olla pitämättä. Tarinat ovat lyhyitä, värikkäitä, erittäin hyvin piirrettyjä sekä tekstattuja ja vetoavat aivan taatusti kakka- ja pieruhuumorista pitäviin nuorempiin sarjakuvan ystäviin. Lisäksi Peräspoika puuttuu ajankohtaisiin asioihin, esimerkiksi koulukiusaamiseen, tupakointiin ja toisten huomioon ottamiseen.
Toivotankin kaikille kakaroille kivoja ja haisevan hauskoja lukuhetkiä Peräsmiehen pojan parissa. Muistakaa isän tunnuslause: ”Perästä kuuluu!”