Pemberley on kirja, jota olisin ollut valmis lukemaan kävellessäni, raskaista kasseista huolimatta, jos vain ei olisi satanut.
Luin sen ahneesti neljässäkymmenessäkahdeksan tunnin aikana siitä huolimatta, että kesämökki, kaverilauma, lautapelit ja kuuma sauna tekivät kaikkensa estääkseen suorituksen.
Luin sen ruotsiksi, koska kun näin sen kirjaston hyllyssä, en malttanut odottaa sen vertaa, että olisin edes vilkaissut, löytyykö sitä kummallakaan muista kahdesta kotimaisesta kielestä.
Jos sinullekin Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo on rakas ja innoittava tarina – herra Darcy lyö jalat alta, odotat innokkaasti Elizabethin seuraavaa kirpeää kommenttia tai ihanat inhon väreet kulkevat selkäpiitäsi pitkin herra Collinsin ilmestyessä estradille – sinäkin haluat lukea Pemberleyn. Ehdottomasti. Pemberley käyttää näyttämöllä tyydyttävän määrän alkuperäisen tarinan hahmoista, ja hempeilee vastanaineiden pariskuntien rakkaudella.
Kirja on silkkaa fanfictionia: balsamia meille, jotka eivät soisi ihanien kirjojen koskaan loppuvan. Jännitys huipentuu mukavasti loppua kohti, vaikka on mielestäni aivan kyseenalaista, kuuluisiko hahmojen toimia niin kuin kirjassa toimivat, mutta. Fanfictionin lukemisen koko tarkoitus lienee saada rypeä lukemisen ihanissa tunteissa vielä vähän lisää. Jos tämä versio ei miellytä, löytyy maailmasta runsaasti vaihtoehtoja.
Emma Tennantin bibliografiasta löytyy muutakin mielenkiintoista Jane Austenin ja muiden Englannin kirjallisuuden klassikoista kiinnostuneelle.