Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
SusuPetalin seitsemäs kirja Pellen muotokuva on jälleen hieman erilainen kuin aikaisemmat teokset.
Kirja sisältää lyhyitä tarinoita, osa jopa erittäin lyhyitä, osa lähinnä mininovelleja. Teos on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisenä Muiden kertomaa, jossa erilaisille ja aivan tavallisille ihmisille tapahtuu – niin – outoja tai hyvinkin tavallisia asioita. Tämä tavallinen elämä voi antaa tarinalle siemenen, josta kehkeytyy erilainen ja omalaatuinen kohtaus. Osiossa olevat jutut saavat lukijan miettimään, nauramaan ja jopa itkemään.
SusuPetal on hionut kirjoituksensa siten, että lukijalle itselleen jää paljon kokemista, ajateltavaa sekä tulkinnanvaraisuutta. Itseäni lähes itketti ainakin pari tarinaa, erityisesti Joulupukki, jossa Lasse saa kuulla itsestään kerrankin kauniita sanoja. Samoin Saattohoitoa, joka koskettelee yksin jääneen vanhuksen asemaa, saa mielen herkäksi, joskin mukana on myös mustaa huumoria.
Toinen osa Minän kertomaa koskettelee ehkä enemmän tekijän omia tuntemuksia, elämää, mielikuvitusta sekä itsensä hyväksymistä. Saatu F-diagnoosi helpottaa, on lupa olla hullu. Outoa sinänsä, tämän luvan saatuaan ja käyttäytyessään sen mukaisesti huomaakin olevansa ehkä terveempi kuin koskaan. Luvassa on myös ohjeita masentuneille sekä ekotekoja. Erityisen viehättäviä ovat matkakuvaukset, joissa todella kokee olevansa itse mukana. Suosikikseni muodostui heti Masennus on ekoteko, jossa todistetaan, kuinka masentuminen säästää myös ympäristöä.
Sen verran täytyy sanoa, että oletan lukijoiden kestävän mustaa, absurdia huumoria sekä karuja totuuksia. Muuten lukemisesta ei ehkä nauti täysillä.
Kirja on jälleen hieno osoitus monilahjakkaan tekijänsä kyvyistä. Kirja ilmestyy nimittäin vain pari viikkoa kuvataiteilija SusuPetalin ensimmäisen näyttelyn sulkeuduttua! Hieno, kompakti kokoelma, jossa on tarjolla paljon ajateltavaa.
Suosittelen kaikille lyhytproosasta pitäville. Erityisesti sinulle, joka et ehkä jaksa lukea pitkiä tarinoita, tämä on omiaan. Lisäksi kyseessä on kompakti matkalle mukaan -kirja; tästä lukee tarinan jos toisenkin vaikka työmatkalla.
Muuten, pellet ovat minusta niin pelottavia, että en uskalla edes kertoa viimeisestä tarinasta, vaikka se onkin hyvin kiltti, erikoisella tavalla kaunis ja myönteinen… mutta silti, siinä esiintyy pelle!