Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Näin alkoivat nämä runot: piirsin väriliiduilla kuvan, jossa hymyilevä valas sukelsi ilmaan ja söi appelsiinia.
Pelle Romantique’n eli Toni Lahtisen Konerunoja-teoksesta olen ollut tietoinen jo pidempään. Vaadittiin Tanssiva karhu -ehdokkuus, että sain aikaiseksi tarttua kokoelmaan, joka laajenee runokirjaa mittavammaksi kokonaisuudeksi. En nyt puutu tässä samannimiseen kirjalliseen äänilevyyn, vaan käsittelen yksinomaan tätä runokirjaa. Sekin on jo monitaiteellinen teos, sillä kirjassa on Lotta Nevanperän runsas kuvitus luomassa tunnelmaa.
Tunnelma onkin näiden runojen vahvuus. Pelle Romantique heittäytyy 1920-luvulle, jolloin kirjallisuudessakin vallitsi kova usko tekniikkaan ja romanttinen suhtautuminen koneisiin. Kokoelma pursuaakin siis koneromantiikkaa, jazzia, dadaa ja muuta aikakaudelle sopivaa. Kielessäkin on aikakauden klangia, kuten vanhahtavia kirjoitusmuotoja.
Luontoaiheet tuntuvat usein runoissa vallitsevilta; nämä ovat rehdisti urbaaneja ja koneista lumoutuneita runoja. Lintujen laulun ja metsäluonnon sijasta nautiskellaan koneiden hälystä ja bentsiinin tuoksusta. Teoksen runot muodostavat mukavan ehyen kokonaisuuden, jossa vaelletaan 1920-luvun maisemissa tunnelmasta toiseen.
Tämän ilottelun parissa ei kannata olla liian vakavasti. Heittäytyisin ennemmin. Nämä konerunot ovat hauskoja ja leikkisiä. Välillä tuntuu, että kyse on vain siitä, miten paljon tekstiin onnistutaan pakkaamaan villille 1920-luvulle viittaavaa kuvastoa. Välillä runot tuntuvat sitten sanovan enemmän. Lopussa sävy muuttuu suorastaan synkäksi. ”Emme aavistaneet sitäkään, että maailmassa syttyisi sota, joka tekisi ajastamme näin iloisen.”
Sanottakoon kuvituksestakin sananen. Lotta Nevanperä on kuvataiteilija ja taidegraafikko. Kuvituksen tyyli onkin graafista ja heijastelee mukavasti 1920-luvun estetiikkaa ja surrealismia. Kuvitus herättää levottomuutta hyvällä tavalla ja tuo teokseen mukavasti lisää ihmeteltävää. Pääosassa on sittenkin teksti.
Farewell everybody, vesijohtotorvet pauhaavat ja likavedet nousevat! Mutta darling, oi darling, ei mitkään korusähkeet tai sensatsiouutiset muuta sitä, miten elävänä sinut näen appelsiinin lihassa, kuorissa.
