Pekka Töpöhännän ja muiden kaupungin kissojen elämästä on tehty useita kirjoja. Pekka on hännätön kissa, jota kiusataan välillä hännän puutteesta. Tässä kirjassa on mukana myös Mauri Mäyräkoira, jolta puuttuu toinen korva ja joka saa siksi osakseen kiusantekoa. Pekan ja Maurin ystävyyttä ei myöskään aina ymmärretä.
Aloitin joitakin kuukausia sitten lukemaan Pekka Töpöhäntiä ensimmäistä kertaa lapsuusajan jälkeen. Muistan, etteivät ne olleet mitään erityisiä suosikkejani silloinkaan eivätkä ne vieläkään pääse parhaimmistoon lastenkirjojen joukossa. Hahmogalleria on kyllä kirjoissa todella hyvä, tapahtumat eivät sitten niin mielenkiintoisia. Olin myös unohtanut, että kirjassa vilahtelee myös Pekan ihmisperhe, mutta muiden kissojen omistajista ei sitten puhuta. Tässä osassa olisi Mauri Mäyräkoiraa saanut olla enemmänkin esillä.
Kirjassa olisi saanut olla myös yhtenäisempi tarina, kun nyt eri luvut olivat aika irrallisia. Pätkittäisyys tosin suosii kuvakirjoja, joita on tehty kertomuskirjojen pohjalta. Pidän niistä kuvakirjoista enemmän, koska niissä on sen verran kiva kuvitus. Kertomuskirjoista osa on julkaistu äänikirjoina ja itse olen todennut ne hyväksi kuunneltavaksi töissä, koska lastenkirjoina ne eivät vaadi niin paljoa keskittymistä. Tämänkin kirjan kuuntelin siis äänikirjana.