Kirjalla ei ole kovin hieno nimi, vaikka minua se ei haittaa. Tartuin kirjaan ehkä juuri sen takia, mutta myös sen takia, että minulle suositeltiin sitä. Ei nimi kirjaa pahenna, jollei…
No, kirja oli taattua tavaraa alusta loppuun asti. Jos tykkää sanojen rikkaasta ja taidokkaasta viljelystä, tykkää tästä kirjasta. Luin se melko lailla yhdeltä istumalta eikä minua vienyt juoni vaan teksti. Ensisijaisesti juonta kirjasta ei tarvitse hakea, sillä tämä opus kuuluu niihin kirjoihin, joissa teksti nousee kaiken yläpuolelle.
Se toissijainen juoni kulkee kuitenkin iltapäivälehden toimittajan mukana skandaalinkäryisten juttujen seassa.
Joku on sanonut, että Arto Salminen oli inhorealisti. Ihan miten vaan, mutta silti kannattaa lukea ja nauttia hänen soljuvasta sanailustaan. Kun olin lukenut kirjan, minulle selvisi, ettei Arto Salmista ole enää. Hän kuoli jo 2005. Harmillista, jo toinen kirjailija peräjälkeen, kun on poissa eikä uusia kirjoja ole odotettavissa.