Syntiinlankeemus ja ihmisen karkoittaminen paratiisista on aika synkkä aihe. Ville Ranta onnistuu silti kertomaan oman versionsa sympaattisesti ja humoristisesti.
Juonta lienee turhaa käydä läpi. Mielenkiintoiseksi tutun tarinan tekee ongelmallisen mutta monitahoisen ihmisen ja Jumalan välisen suhteen kuvaaminen. Mies ja nainen ovat hukassa Jumalan odotusten ja rajoitusten ristitulessa — miksi heille on annettu ruumis ja vapaa tahto, jos niillä ei saa tehdä, mitä haluaa? Jumala on kirkkautta hohkaava partainen olento, joka vaalii mustasukkaisena rakasta luomakuntaansa. Siinäpä mehukasta pureskeltavaa jokaiselle, joka on joskus hämmentynyt kristinuskon Jumalan ristiriitaisista piirteistä.
Albumin kristillistä ulottuvuutta käsittelee asiantuntevammin Wille Riekkinen Hesarin kirja-arvostelussaan.
Ville Rannan fanina itse hehkutan, että albumi on taivaallisen kaunis ja suositeltavissa jokaiselle — oli sitten lukenut paratiisikertomuksen monta tai ei yhtään kertaa.