Nykyajankotkotuksien parissa näissä saduissa elellään, jos kotkotuksiksi katsotaan äitiketun häippäisy uuden uroksen kelkkaan; ”peräkammarinallen” morsiamenhaku Venäjältä; haaskakarhun stressi työpaikastaan; nettikotkaperheen filmaattiset elintavat kun kamera käy; muurahainen ja tuottavuuden lisääminen.
Enpä jatka, koska jo noista ilmi käy, ettei tässä menneitä Aisopos-aikoja eletä vaan hektistä nykyisyyttä. Luokanopettaja Pekka Kämäräinen on kirjoittanut sen verran ajankohtaisen satukirjan, että se kiinnostaa meitä kaikkia iästä riippumatta. Veikkaan että on näitä oppitunneilla läpikäyty ja testattu. Tosin tekijä ei enää opettajana ole.
Sen verran paljastan vielä ensimmäisestä sadusta, että nopeasti isäkettu äidin äkkilähdöstä toipuu ja hommaa Mallan petikaverikseen ja lapsille uudeksi äiskäksi. Käy niin kuin nykysadussa lopuksi pitääkin: aika hyvin. Hyvin käynee niillekin huvilaörveltäjille, joita orava kaverinsa kanssa seuraa, niille jotka rypevät ja ryyppäävät – kyllä nekin varmaan aikanaan selviävät.
Pantasusi on pantu tämän 25 satua sisältävän kokoelman nimeksi. Sopiva nimi, koska siitä käy ilmi että nykyajassa tässä eletään. Pieni pantasusi ei voi palata omaan pesueeseensa, koska silloin paljastaisi koko porukan liikkeet ja metsästäjille olisi helppo nakki. Niinpä isä karjuu pantapentunsa maailman turuille.
Rasismi nostaa päätään joen suistossa Afrikassa, minne Tintti on lentänyt pois Pohjolasta kurkiuroksen selässä talvea pakoon ja siellä kaislikossa käydään lintujen välillä keskustelunpoikasta:
– Mikäs viiruotsa sinä olet?
– Meidän ruokapaikalle olet tunkemassa!
– Mitä sinä tänne tulet! Olisit pysynyt kotonasi! Mistä tulet?
– Ala mennä! Pois täältä – pois – pois!
Pienen siiveniskun saatuaan Tintti poistuu paikalta lintuparven huudellessa herjoja ja räkyttäessä ilkeyksiä.
Jälleen todistettu: satu on ihmisen peili. Ihmismäistä käyttäytymistä kaikki tyynni.
Mari Arvisen kuvittama Pantasusi-satukirja käy opiksi ja ennen kaikkea ojennukseksi – huoletta luettavaksi ja kuunneltavaksi kaikille ikäluokille, sillä se ei sisällä raakoja tekoja, eikä suoraa seksiä senkään vertaa kuin Andersenin Keisarin uusissa vaatteissa.