Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kun pari vuotta sitten luin Tarja Jussilan ensimmäisen kirjan Torpparin tytär Anjalan Junkkarilta, niin oli hienoa saada nyt jatko-osa käsiin ja lukea, mitä siellä tapahtui sen jälkeen, kun päähenkilö Liisa oli tavannut Karl Oskarin.
Paluu Junkkarille alkaa siitä, kun Liisa Antintytär ja Karl Oskar Örling vihitään Anjalan kirkossa. Jotenkin oli heti niin mukavaa se, että Liisa ja Karl Oskar löysivät toisensa, ei niin, että suku olisi järjestänyt naimakauppoja. Heidän liittonsa oli rakkaudella ja kunnioituksella vaalittu. He kävivät häämatkalla Wiipurissa. Liisa oli varsin itsenäinen nainen ja olisi halunut jatkaa työssään, mutta pian hän huomasi olevansa raskaana ja ei ollenkaan siihen tilaan riemastunut.
Lapsia siunaantui ja valitettavasti myös menehtyi. Niin Liisan sisko kuin Liisakin ja monessa muussakin perheessä koettiin menetyksiä. Elämä kuitenkin jatkui ja tehtiin työtä ja lapset kasvoivat siinä sivussa.
Kaikenlaisia vastoinkäymisiä oli ja yksi niistä oli taistelu isorokkoa vastaan. He asuivat Ummeljoella, mutta Liisan mieli paloi Kotkaan, jonne he sitten asettuivatkin. Kirjassa osa 1 kertoo juuri enimmäkseen Liisan näkökulmasta sitä aikaa, millaista se oli 1891-96.
Kirjan toisessa osassa harpataan jo vuoteen 1915 ja Liisan ja Karl Oskarin tytär Elsa lähtee Kotkasta enonsa perheen avuksi Junkkarille. Elsalla olisi ollut työpaikka Kotkassa, kirjastolaitoksella, mutta niin vain käy, että hän jää Junkkarille. Miksi, niin syynä on naapurin Antti, joka muuten oli Liisa-äidin serkku. Niin vaan heistä tuli pari ja Elsa muutti Antin hoteisiin ja vaikutti hyvin siltä, että olivat onnellisia.
Kaikkinaisen perhe-elämän koukerot kyläyhteisössä ja sukulaisten ja naapureiden välillä on varsin mielenkiintoista luettavaa. Lisäksi mukaan tulee ajan tapahtumia, kuten muun muassa 1917 vuoden tapahtumat. Paikka paikoin oli ihan jännittävää lukea, kuinka tulee käymään ja miten selvitään.
Tarja Jussila osaa taitavasti kertoa, ihmisistä, ajasta ja ylipäätään elämästä, joka perustuu tositapahtumiin. Lukija niin pääsee mukaan, oppii tuntemaan ihmiset ja tykästyy heihin, että kun kirja loppuu, tulee ikävä ja jää miettimään, mitä heille sitten tapahtui?
Kirjassa on lisäksi kirjan henkilöistä ja paikoista kuvia, jotka niin ikään tukevat tarinaa.
