Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Laura on nuori opiskelija, jolle koittaa kaiken onnen keskellä elämän mustin päivä. Epäillyn tavallisen polviongelman sijasta hän saakin soiton magneettikuvauksen tuloksista. Hän sairastaa osteosarkoomaa, reisiluuhun pesiytynyttä luusyöpää ja keuhkoissakin on mahdollisia etäpesäkkeitä. Laura itse opiskelee lääketiedettä, joten hänen on helppo ymmärtää tilanteen vakavuus. Mutta miten selviytyä tilanteesta kotona; rakas ensimmäinen lapsi Otso – hän on vasta vauva. Entä puoliso, Sofia? Vastahan he menivät naimisiin ja juhlivat yhteiselämänsä alkua.
Alkaa syövän selättäminen, hoidot sekä niiden sivuvaikutukset. Pienen perheen on kestettävä monenlaista. Välillä herää hurja toivo erehdyksestä tai täydellisestä paranemisesta. Toisinaan syöpähoitojen vaikutukset ovat psyykelle rasittavampia kuin uskoisi. Laura pelkää käpertyvänsä vain omaan sairauteensa, mutta valoisampiakin aikoja on. Kun takaiskut seuraavat toistaan, hän ei silti menetä hetkeäkään elämästä. Amputointi sekä Syöpiksellä tavatun ystävän menehtyminen tuntuvat raskailta, mutta hän jaksaa jatkaa opintojaan. Tietäen varsin hyvin, että todennäköisesti hän ei koskaan tule ainakaan toimimaan lääkärin ammatissa.
Kirja perustuu Lauran muistiinpanoihin ja blogiin, mutta on silti romaani. Laura itse ei enää ollut kuulemassa upeaa uutista kirjansa julkaisemisesta. Tarina on suora, hellä ja välillä ironisen hauska ja vimmaisen, raadollisen ehdoton. Laura listaa muun muassa inhottavat asiat, joita hänen ei taatusti koskaan elämässään tarvitse kokea. Samalla hän mainitsee, että ainakin hän on pystynyt ja saanut elää täysin omannäköisensä elämän. Tätä tietysti toivoisi kaikille, mutta näinhän ei todellakaan ole. Lauralla oli uskomattoman upeat tukijoukot sekä luonteikkaat kriisiterapeutit ja paljon rakkautta mukana, vaikka parisuhteelle sairaus on aina rankka kriisi.
Romaani on erittäin realistinen ja tekijä on varmasti jättänyt pois paljon kokemuksiaan, joita ei ole halunnut tuoda esille. Jotain taatusti jää puuttumaan, sen jokainen voi korvata vaikka omilla ajatuksillaan ja mietteillään asioista. Kirja on myös kaunis kuvaus pienperheen yhdessäolosta ja ihmissuhteista sairauden varjossa.
Suosittelen jokaiselle; nykyään varmasti meistä jokainen tuntee vähintään yhden syöpään sairastuneen – ystävän, sukulaisen, tuttavan. Itse sairastuneellekin tästä varmasti on apua, mahdollisesti vinkkejäkin. Vaikka kosketuksia vakaviin sairauksiin ei olisikaan, kirja antaa niin sanotulle terveellekin lukijalle paljon ajateltavaa ja koettavaa.
Paljain jaloin on viehättävä ja samalla asiallinen kertomus suhteellisen nuorena vaikeaan sairauteen menehtyvän naisen tavallisesta elämästä ja arkipäivästä. Elämästä, jolloin jokaisella päivällä on oma, suuri ja erilainen merkityksensä.